Etelä-Karjalan museo avaa Lappeenrannan vanhan aseman vaiheita esittelevän näyttelyn. Keisarinasema oli ulkoisesti uusrenessanssia ja sisustukseltaan karelianistinen. Arkkitehti Tuula Pöyhiä painottaa malttia ja huolellisuutta, jos asemarakennus restauroidaan.
ILPO LESKINEN
LAPPEENRANTA. Lappeenrannan vanha asema eli Keisarinasema edustaa tyypillistä suomalaista 1880-luvun asemarakentamista. Vaikka rakennus tyyliteltiin keisari Aleksanteri III:n vierailua ajatellen, se edustaa niin ulkonäöltään kuin sisustukseltaan tuon ajan vallitsevia suomalaisia virtauksia.
Rakennus edusti ulkonäöltään uusrenessanssia, mutta sisustuksessa oli karelianistinen sävy Savo-Karjalan väreineen ja kuvointeineen. Näin kertoo Keisarinaseman vaiheisiin perehtynyt helsinkiläinen arkkitehti Tuula Pöyhiä.
ETELÄ-KARJALAN MUSEO avaa Keisarinaseman vaiheita esittelevän näyttelyn. Se perustuu Pöyhiän kolmen vuoden tutkimustyöhön. Näyttelyn piti olla valmis lauantaina, mutta ulkopuolisten viivästysten takia se on tällä tietoa valmis tiistaina.
·Näyttely on viikonloppuna vielä keskeneräinen, mutta kyllä tänne pääsee jo tutustumaan, Etelä-Karjalan museon näyttelyamanuenssi Mariina Kellokumpu sanoo.
Keisarinasema-näyttelyä täydentää museossa esillä oleva Keisarillisia matkoja suuriruhtinaan maassa -näyttely. Niistä muodostuu samanhenkinen kokonaisuus.
ASEMARAKENNUKSEN suunnitteli Knut Nylander, joka toimi tuolloin Valtionrautateiden pääsuunnittelijana. Keisarinasema on Pöyhiän mukaan hyvin samantyyppinen kuin Lahden, Kouvolan ja Viipurin vanha asema olivat.
Aseman keisarilliset tilat sisusti Viipurin vt. lääninarkkitehti Jac. Ahrenberg.
·Jac. Ahrenberg käytti varsin rohkeasti karealianismia ja folklorea hyväkseen keisarillisten tilojen sisustuksessa, Pöyhiä sanoo.
KEISARILLE VARATUSSA asematilassa oli kaksi salia, ja tiloista pääsi kulkemaan talon läpi asemalaiturilta kaupungille.
Salien välisessä eteistilassa lienee ollut käymälä. Näyttelyssä on esillä keisarillinen käymälä, joka on tuotu Suomen rautatiemuseosta Hyvinkäältä. Se on peräisin Turun rautatieaseman keisarillisista tiloista.
Esineistöä Keisarinasemalta on Pöyhiän mukaan vähänlaisesti. Ovia ja ovenkappalaita on kuitenkin saatu näytteille.
Yhdestä ovesta on viety ylempi peili, mitä Pöyhiä harmittelee. Samalla kun Keisarinaseman historiallinen merkitys on tullut esiin, Pöyhiä pelkää jäljellä olevan sisustuksen puolesta. Sen säilyminen pitäisi turvata.
KEISARINASEMA on Pöyhiän mielestä täysin mahdollista restauroida. Se on rungoltaan hyväkuntoinen.
Restauroinnissa on kaksi mahdollisuutta: asemarakennus palautetaan joko alkuperäiseen 1880-luvun asuunsa tai syvennetään uudistettua 1950-luvun lopun asua.
·Kumpikin vaihtoehto on mahdollinen ja perusteltavissa. Pöyhiä kuitenkin painottaa malttia, harkintaa, huolellisuutta ja kiireettömyyttä, jos rakennusta lähdetään restauroimaan.
·Rakennus voidaan korjata vaikka vaiheittain. Restaurointiin ei kannata lähteä kovin pienellä budjetilla.
Keisarinasema – Lappeenrannan vanhan asemarakennuksen vaiheita -näyttely on esillä 28. tammikuuta saakka Etelä-Karjalan museossa Linnoituksessa. Museo on avoinna tiistaista sunnuntaihin kello 11-17.