ILKKA POHJALAINEN
LAPPEENRANNAN Puualan ammattiosasto täyttää tänään sata vuotta. Yksi alan
vanhimmista työnantajista paikkakunnalla on Kaukaan vaneritehdas, joka
juhlii 80-vuotisjuhlia tänä vuonna. Osin vaneria tehdään yhä alkuperäisessä
tehdaskiinteistössä. Nyt nimenä on UPM
Kymmene Wood Oy Kaukaan vaneritehdas.
Vanerin teossa koneet ovat tulleet helpottamaan työntekoa, mutta
työntekijät eivät ole siirtyneet näyttöpäätteiden ääreen.
Käsipareja tarvitaan edelleen. Vaneritehtaalla on 390 työntekijää, tehdas
pyörii keskeytymättömässä kolmessa vuorossa ja menekki on hyvä.
Yksi käsipari kuuluu Lilja Keningille. Hän sai vakituisen työpaikan
vaneritehtaalta 1991 kesällä. Nyt hän on vuorottajana eri työpisteissä,
muun muassa viilujen paikkauslinjalla.
Pidän tästä työstä, vaikka kolmivuorotyö on toki rasittavaa. Rankin on
yövuoro. Mieheni on tässä samassa tehtaassa liimantekijänä, mutta
päivätyössä. Se on hyvä teini-ikäisten lasten kannalta.
Aikaisemmin Keningi teki paikkausta vanhoilla koneilla, joissa levyjä
siirreltiin käsin. Se kävi etenkin ranteiden ja niskan päälle.
Silloin sanoin, että tähän kun vielä keksittäisiin kone. No sellainen
tuli vuosi sitten. Silloin en taas uskonut, että kamera ja tietokone
korvaavat ihmissilmän, mutta hyvin se toimii. Työntekijää toki tarvitaan
edelleen valvomaan.
VANERITEHTAAN uusin investointi on vuoden vanha automaattinen paikkalinja,
jossa kamera ja tietokone tunnistavat tummat oksankohdat vanerin
pintaviilussa, ja kolme paikkauspäätä liikkuvat ja napauttavat
täsmällisesti oksankohtiin paikat.
Keningi antaa kiitosta työpaikalle ja sen porukkahengelle. Pääasia, että
töitä on tänä päivänä.
Työyhteisö on ollut mukava, vaikka se on tietysti aina itsestäkin kiinni,
että miten siihen asettuu.
Pomoillekin voi käydä sanomassa asioista, jos on sanottavaa.
Ammattiyhdistystoiminta on Keningille jossain taustalla etuja valvomassa,
aktiivisesti hän ei ole mukana. Vapaa-aika kuluu lähinnä perheen parissa
Tirilän kodissa.
Vaneritehtaan johtaja Pekka Kautonen kertoi, että vanerin kysyntää pitävät
hyvänä sen uudet käyttökohteet. Esimerkkeinä hän mainitsee kaasulaivat,
kuljetusvälineet yleensä sekä betonimuotit. Myös rakentamisessa käyttö on
monipuolistunut muun muassa sisustukseen.
Avainsana on loppukäyttöperusteinen tuotekehitys.
Lappeenrannan tehdas tuottaa lähes yksinomaan koivuvaneria. Valtaosa menee
vientiin. Suurin markkina on Euroopassa, mutta esimerkiksi laivavaneria
menee paljon Kaakkois-Aasiaan. Asiakkaiden toiveita kuunnellaan tarkasti.
Pienimmät erikoiserät voivat olla muutaman kuutiometrin suuruisia.
Vaneri on monilta ominaisuuksiltaan mainio tuote.
Maailma tarvitsee vaneria, Lilja Keningi sanoo.
Vaneri puolestaan ei synny ilman tekijöitä, kuten Keningiä.
Alalla tapahtuva väen vähentäminen tuntuu pahalta, kun tuntuu, että
jäljelle jäävistä otetaan aina enemmän irti. Uusia ja nuoria työntekijöitä
ei oteta, mikä on huono asia.
SAK:LAINEN Lappeenrannan Puualan ammattiosasto viettää juhlapäiväänsä kello
17 alkaen Tirilän työväentalolla. Onnitteluja otetaan vastaan kello 16
lähtien. Musiikkipitoisen juhlan juhlapuhujana on liiton puheenjohtaja
Kalevi Vanhala. Lauritsalan Visan tanssijat esiintyvät.
Ammattiosasto 36 on pysynyt lähes juurillaan eli perustamispaikoilla
Lauritsalassa. Puualan ammattiosasto koostuu lähinnä mekaanisen
metsäteollisuuden työntekijöistä. Lappeenrannassa alan työnantajia ovat
muun muassa Kaukaan saha ja vaneritehdas sekä Metsäliiton tuotantolaitokset.
Ammattiosasto kuuluu Puu- ja eritysalojen liittoon, jonka jäsenistössä on
saha- ja vaneritehtaan työntekijöiden lisäksi muun muassa metsureita ja
puutarhatyöntekijöitä.
PEKKA HÖLKKI
Kuvateksti
Lilja Keningi valvoo konetta, joka paikkaa vanerin pintaviiluja.