ANNE KOTIHARJU
ETELÄ-KARJALAN ammattikorkeakoulun paineet säästää ensi vuonna opetuksesta hämmästyttävät opetusministeriön ammattikorkeakouluyksikön johtajaa, Hannu Siréniä.
Sirén epäilee, että ammattikorkeakoulua ylläpitävälle Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymälle valuu ammattikorkeakoululle tarkoitettua valtionosuutta sovittua enemmän. Jos näin on, opetusministeriö voi jättää ammattikorkeakoululle luvatun 345 000 euron hankerahoituksen maksamatta.
Ammattikorkeakoulu saa valtionosuutta ensi vuonna noin 15 miljoonaa euroa. Siitä jää opetukseen noin 10 miljoonaa. Runsaat 30 prosenttia valtionosuudesta menee kuntayhtymälle investointivarauksiin ja hallintokustannuksiin.
– Vuoden alusta tuli voimaan uusi ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmä. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu sai siinä muutoksessa lisää rahoitusta. Jos heti seuraavana vuonna näyttää siltä, että rahoituspuoli kriisiytyy, niin onhan se aika outo tilanne. Eli siis ammattikorkeakoulun tarkoituksiin eduskunnan säätämää rahaa ei sitten olekaan ammattikorkealla, ihmettelee Sirén.
SIRÉN EPÄILEE, ettei koulutuskuntayhtymän, opetusministeriön ja ammattikorkeakoulun allekirjoittama kolmivuotinen sopimus vuosille 2007-2009 ei toteudu.
– Sopimuksen mukaan koulutuskuntayhtymä myöntää yksikköhintarahoituksen ammattikorkeakoulun käyttöön ja jos näin käy, ammattikorkeakoulu saa vielä 345 000 euroa hankerahoitusta. Jos näin ei ole, se heijastuu tietenkin siihen hankerahoitukseen.
Sopimuksessa yksikköhinnasta vähennetään tarkkaan määritelty investointien takuusumma. Sirén korostaa, että kun sopimusta sorvattiin, ei millään tavalla tuotu esiin uhkaa ammattikorkeakouluun kohdistuvista säästöistä.
– Päinvastoin puhuttiin varsin suotuisasta kehityksestä.
Sirén toteaa, että ydin on siinä, viekö sinällään aivan järkevä investointeihin varautuminen liikaa varsinaiseen opetukseen tarkoitettua osuutta.
KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN rehtorin Riitta Laakon mielestä opetusministeriön epäilyllä ei ole pohjaa.
– Ylläpitäjä eli kuntayhtymä vähentää valtionosuudesta ensin tarkkaan määritellyn investointiosuuden ja sen lisäksi ammattikorkeakoulu maksaa vuokraa tiloistaan ja saa aika laajalti palveluja kuntayhtymältä. Perimme nämä niin sanottuina sisäisinä maksuina. Niiden sijaan voisimme toki lähettää ammattikorkealle palveluista kuukausittain maksun.
– Joka tapauksessa ammattikorkean on tuotettava nämä palvelut jollain tavalla. Meidän kuntayhtymämallissa näitä palveluja tuotetaan kuntayhtymän yhteisten palvelujen keskuksessa.
Laakon mukaan vuokrat kestävät vertailun. Vuonna 2005 Etelä-Karjalan ammattikorkeassa vuokrataso oli maan keskiarvoa selvästi alhaisempi.
Kuntayhtymän päättäjien linjauksen mukaan kuntayhtymä rahoittaa investoinnit ilman velkarahaa.
Kassassa on nyt noin 11 miljoonaa euroa. Laakon mukaan nuo miljoonat ja ylikin on jo sidottu ensi vuonna alkaviin hankkeisiin.
KUNTAYHTYMÄN HALLITUKSEN puheenjohtaja Markku Paavoseppä (kesk.) toteaa, ettei ammattikorkeakoululle määritelty budjettiraami ole kiveen kirjoitettu. Myös periaate toteuttaa investoinnit ilman velkarahaa ei ole välttämättä ikuinen.
– Korostan, että kuntayhtymän hallitus ja valtuusto pitävät huolen siitä, että perustehtävään eli opetukseen järjestyy sen tarvitsema rahamäärä.
Paavosepän käsityksen mukaan rahavirrat kulkevat niin, kuin opetusministeriön kanssa on sovittu.
– Luottamushenkilöt saavat vielä tarkan selvityksen siitä, käytetäänkö yksikköhintarahoitusta opetusministeriön tarkoituksen vastaisesti.
Paavoseppä pitää muuhun kuin opetukseen menevää osaa valtionosuudesta ”kiistatta suurena”.
– Esimerkiksi vuokrissa kasvuhuippu on jo saavutettu.
PEKKA HÖLKKI
Kuvateksti
Ammattikorkeakoulun opiskelijat Simo Mehto, Janne Matikainen ja Eero-Pekka Kettunen tutkivat maanantaina aineenkoetuskonetta. Opetus joutuu ensi vuoden säästökuurissa ehkä koetukselle.
Ammattikorkeakoulun säästöpaineet
Valtionosuus 15,38 miljoonaa euroa
Siitä kuntayhtymälle menee investointien takuusummana 678 000 euroa
Kuntayhtymän yhteisiin kustannuksiin 1,68 miljoonaa euroa (kasvua 19
prosenttia)
Kuntayhtymälle maksettaviin vuokriin 2,27 miljoonaa euroa (kasvua 17,7
prosenttia)
EU-rahat pienenevät 343 000 euroa
Kokonaisuutena tulojen vähenemisen ja kustannusten nousun yhteisvaikutus
eli säästövaatimus on 918 000 euroa
Lähde: Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun 31.10. kokoontuvan hallituksen
esityslista.