ILPO LESKINEN
RUOKOLAHTI. Saimaan vaikutuspiirin ulkopuoliseltä Ruokolahdelta löytyy niukasti esihistoriallista asutusta.
Merkkejä muinaisasutuksesta on löytynyt vain niiltä järviltä, jotka ovat lähellä Saimaata tai yhteydessä muinaiseen Saimaaseen.
Arkeologit Timo Jussila ja Hannu Poutiainen sekä arkeologian harrastajat etsivät muinaisjäännöksiä alkuviikosta Ruokolahdelta. Parhaiten tutkittiin Jukajärvi, Ilmajärvi ja Vääräjärvi.
PIEN- JA SUUR-JUKAJÄRVEN pohjoisrannalta löytyneiden asuinpaikkojen määräksi on tarkentunut kolme.
Jukajärven asuinpaikat sijaitsevat Sulkavan puolella, johon järven pohjoisranta kuuluu. Silti löydöt liittyvät kiinteästi tutkimukseen.
Jukajärven ohella arkeologit löysivät kaksi pyyntikulttuurin asuinpaikkaa, toinen Vehkajärven itärannalta läheltä Syyspohjaa ja toinen Virmutjokeen laskevan Vääräjärven rannalta.
VEHKAJÄRVI ei ole Jussilan mukaan kuulunut muinais-Saimaaseen. Järvi on Saimaan tuntumassa, mikä voi selittää löydöstä.
Kvartsia löytyi rantahietikolta ja vesirajasta. Löydös rantaviivalla kertoo siitä, että vedenpinta on tuhansien vuosien aikana noussut järven eteläosissa maankohoamisen takia.
VÄÄRÄJÄRVEN löydös vaikuttaa Jussilan mielestä jonkinlaiselta eränkävijöiden taukopaikalta eikä niinkään pysyvältä asuinpaikalta.
Hän perustelee käsitystä sillä, että järveltä löytyisi runsaasti muinaisasutukseen paremmin sopivaa rantaa, josta ei löytynyt mitään.
·Ruokolahden sisäjärvillä on käyty, muttei varsinaisesti asuttu. Järvet ovat päivämatkan päässä isommista vesistä. Ne ovat olleet jonkinlaista nautinta-aluetta.
Jussila kuvaa Ruokolahden tutkimusta enemmän tiedusteluretkeksi arkeologisesti täysin tuntemattomalle alueelle kuin varsinaiseksi muinaisjäännösten etsinnäksi.