Lappeenrannassa on havahduttu alueelliseen asukastoimintaan

Alueraadit ovat järkevöittäneet kaupungin määrärahojen kohdentamista. Alueiden iso koko on aiheuttanut ongelmia raatien toiminnalle.

PETTERI VÄRTÖ

LAPPEENRANTA. Alueraatien toiminta kerää kiitosta Lappeenrannassa. Poliittisen päätöksenteon rinnalle luotuun kansalaisaktiivisuuteen perustuvaan vaikuttamiseen ovat tyytyväisiä sekä toimijat itse että myös virkamiehet.

– On tärkeää, että asukkaat voivat vaikuttaa poliittisen järjestelmän rinnalla. Lyhyessä ajassa on saatu paljon aikaan. Aikaansaannokset todennäköisesti lisäävät osallistumisintoa, Keskustan alueraadin puheenjohtaja Jorma Tyrmi sanoo.

– Alueraadeista on ollut hyötyä. Tällä hetkellä raatien tekemiä hankealoitteita on listattuna reilut 30. Niiden toteuttaminen ei lisää kaupungin kustannuksia, vaan edesauttaa määrärahojen järkevää kohdentamista, kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen kertoo.

Lappeenrannassa on kahden viimeisen vuoden aikana kokoontunut kuusi eri alueiden asukkaista koostuvaa alueraatia. Valtiolta niille saatu toiminta-avustus on kasvanut vireän toiminnan myötä. Valtiolta tullut jaettavaa kaupungilla on raatien ideoille 17 000 euroa.

ALUERAATIEN toiminta perustuu keskusteluihin ja kokouksiin. Niistä lähtevää viestiä varten raadeilla on kaupungin organisaatiossa oma yhteyshenkilönsä, jonka kautta asiat lähiöiden asiat etenevät aiempaa paremmin kaupungintalolla.

– Kun asiat on pistetty paperille, niillä on kumma taipumus toteutua, Läntisen alueraadin sihteeri Terttu Kivinen sanoo.

– Asiat eivät jää roikkumaan, kun kaupungilla on selkeä yhteyshenkilö, toteaa puolestaan Pohjoisen alueraadin puheenjohtaja Tarmo Häkkinen.

TOIMINNAN aktiivisuus vaihtelee alueraadista riippuen. Lauritsalan alueraadissa on kahden toimintavuoden aikana ollut monipuolisesti eri kansankerrostumia, raati on virittänyt keskustelua, ja sen edustajille on kerrottu aloitteita kauppajonossa, puheenjohtaja Armas Timonen kertoo.

Läntisellä alueella ongelmana sen sijaan on ollut toimijoiden vähyys, vaikka yliopisto-opiskelijoitakin on saatu aktivoitua mukaan. Läntisen alueen ongelmien taustalla on Terttu Kivisen mukaan alueen liian iso koko.

– Huhtiniemen, Kourulan ja Uus-Lavolan asukkaat eivät oikein tunnu kuuluvansa yhteen Sammonlahden ja Skinnarilan kanssa, hän sanoo. Myös Eteläisen alueen koko kangertaa toimintaa: Karhuvuorta yhdistää Mattilan, Mäntylän ja Kuuselan kanssa vain kaatopaikka ja taivas.

ALUEILLA on omat ominaispiirteensä, mutta niitä yhdistävät pääosin samat ongelmat. Alueraatien tulevissa tavoitteissa toistuu huoli oman alueen liikennejärjestelyistä sekä erilaisten palveluiden saatavuudesta siellä.

Lapset tarvitsevat päivähoitopaikkoja ja turvallista koulutietä, ikääntyneet terveyspalveluita ja kaikki taas kauppoja sekä toimivia liikennejärjestelyitä. Keskiviikkona alueraatien edustajat ja alueiden asukkaat kertoivat huoliaan kaupunginjohtaja Seppo Miettiselle. Markku Heinonen kirjasi ne kynä sauhuten ylös.

Lappeenrannan Läntisen alueraadin sihteeri Terttu Kivinen jakoi asukaskyselyitä keskiviikkona, kun alueraatien edustajat ja eri alueiden asukkaat kertoivat kaupungin kipupisteistä kaupunginjohtaja Seppo Miettiselle.

Kirjoittaja:
Petteri Värtö