LEENA SALLINEN
LAPPEENRANTA. 76-vuotias Leo Tullinen treenasi maanantaina kävelyä
rollaattorin kanssa Mäntylän hoivakodissa. Hyvin sujui, mutta toista oli
keväällä.
Silloin jalat eivät toimineet yhtään, roikkuivat kuin sätkyukolla,
Tullinen kertoi.
Tulliselta vei jalat alta kaatuminen, joka aiheutti selkävamman ja se taas
pitkän hoidon ja kuntoutuksen.
Yli puoli vuotta olen ollut tällä reissulla.
Maanantaina reissu oli lopuillaan. Tiistaina Tullisen oli määrä palata taas
kotiin.
Kyllä siellä pärjätään kun otan rollikan kotiin ja kuljen sen kanssa,
Tullinen uskoi.
Leo Tullisen lisäksi Mäntylän hoivakodissa oli maanantaina yhdeksän muuta
kuntoutujaa. He tulivat taloon kun se taas avattiin lokakuun puolessavälissä.
Hoivakodin omistaa Lappeenrannan kaupunki, mutta kuntoutujat ovat siellä
Lappeenrannan kylpylän asiakkaita. Kylpylää ylläpitävä Lappeenrannan
kuntoutus- ja kylpyläsäätiö on talossa vuokralaisena ja tuottaa siellä
ikäihmisille tehostettua kuntoutusta kaupungin ostopalveluna.
Kuntoutujat tulevat tänne kaupungin vanhuspalvelun kautta
erikoissairaanhoidosta, Armilan sairaalasta tai kotoaan. Heillä on takanaan
esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöitä, leikattu lonkka tai alentunut
yleistila. Täällä he ovat kahden viikon ajan, kertoo kuntoutuspäällikkö
Eija Olkkonen kylpylästä.
Mäntylän hoivakodissa on viiden hengen henkilökunta ja kymmenen
asiakaspaikkaa. Asiakkaille tarjotaan ylöspito ympäri vuorokauden ja
kuntoutusta oman kuntoutussuunnitelman mukaan.
Fysioterapiaa on tunti päivässä. Se on esimerkiksi päivittäisten
toimintojen harjoittelua, kävelyharjoituksia ja verenkiertoa edistäviä
liikkeitä, fysioterapeutti Päivi Nokelainen kertoo.
Hän muistuttaa, että myös jokainen vessareissu ja ruokailuun tulo on
monelle vanhukselle kuntoutusta.
Erikoissairaanhoitaja Riitta Sepponen puolestaan muistuttaa, että fyysisen
kuntoutuksen lisäksi kuntoutuksessa on sosiaalinen ja kognitiivinen puoli.
Psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen on tärkeää.
Myös kiukkua ja pettymyksiä pitää hoitaa. Surutyötä tarvitaan esimerkiksi
toispuoleisen halvaantumisen jälkeen, Eija Olkkonen jatkaa.
Tehokuntoutuksessa asiakkaat valmennetaan palaamaan kotiin, jossa
pärjäämiseen tukea tarjoavat taas kaupungin palvelut ja erilaiset
vanhustyön projektit.
Kuntoutus on osa suurempaa kokonaisuutta sairaalan ja kodin välillä.
Kokonaisuus on julkisen terveydenhoidon, yksityispalvelun ja projektien
verkosto, Olkkonen määrittelee.
Lappeenrannan kylpylä aloitti vanhusten tehokuntoutuksen kokeiluna
alkuvuodesta 2005. Olkkosen mukaan toimintavalmiuksia tarjosi kylpylä
pitkään jatkunut veteraanikuntoutus.
Aluksi uutta palvelua oli tarjolla neljälle kuntoutujalle kolmen kuukauden
ajan kylpylän hotellin tiloissa.
Kun hotelli meni remonttiin, kylpylä vuokrasi kuntoutuspaikaksi tyhjillään
olleen Mäntylän hoivakodin. Siellä kuntoutus oli evakossa tämän vuoden
alusta kevääseen.
Hotelliin palasivat vain lainakalusteet. Kylpylä sisusti syksyllä uudelleen
Mäntylän hoivakodin ja aloitti siellä taas tehokuntoutuksen lokakuun
puolivälissä. Tämä on vanha talo, mutta toimii, Eija Olkkonen sanoo.
Hän kiittelee talon viihtyisyyttä: siellä ei olla kuin sairaalassa, vaan
kodinomaisissa oloissa.
Eija Olkkonen olisi innokas jatkamaan ja laajentamaan tehokuntoutusta
Mäntylän hoivakodissa. Hänen mukaansa toiseen kerrokseen voisi tuoda myös
veteraanikuntoutusta. Sen maksaa valtionkonttori.
Muiden vanhusten kuntoutuksesta on kaupungin maksusitoumus, mutta
asiakkaille jää omavastuuta.
Kylpylaitoksella ja kaupungilla on vuokrasopimus Mäntylän hoivakodista
toistaiseksi tämän vuoden loppuun. Jatko riippuu Olkkosen mukaan myös
siitä, ostaako kaupunki vastedes kylpylaitoksen kuntoutuspalveluita.
LEENA SALLINEN
Kuvatekstit
Mielen kuntoutukseksi hoivakodissa pelattiin maanantaina sanapeliä. Mukana
olivat Anja Hulkkonen (oik.) ja opiskelija Kati Kostiainen.
Leo Tullinen totesi pärjäävänsä jo hyvin liikkeellä rollaattorin kanssa.