Categories
Artikkelit

Huhtiniemi ja rekkajonot vuoden uutisaiheita Etelä-Karjalassa

EU:n ulkoministerikokous syyskuussa toi Lappeenrannalle julkisuutta. Etelä-Karjalan kunnat viritteli

EU:n ulkoministerikokous syyskuussa toi Lappeenrannalle julkisuutta. Etelä-Karjalan kunnat virittelivät yhteistyötä ja sosiaali- ja terveyspiiriä. Kunnallisessa elinkeinopolitiikassa tapahtui paljon.

HEIKKI SOPANEN

ETELÄ-KARJALA nousi vuonna 2006 myös valtakunnallisiin uutisotsikoihin. Huhtiniemen teloitusmysteeri oli valtakunnallinen kestouutinen koko syksyn, samoin itäliikenteen rekkajonot.

Huhtiniemestä löytyi syksyllä valtion rahoittamissa kaivauksissa hauta, jossa oli toistakymmentä vainajaa. Kesällä 1944 mahdollisesti tapahtuneet rintamakarkureiden joukkoteloitukset eivät kuitenkaan saaneet vahvistusta, sillä löydetyt vainajat oli haudattu 1800-luvun puolella. Huhtiniemen kaivauksia jatketaan ensi vuonna.

Eteläkarjalaisten arkeen vuosia kuuluneet itäliikenteen rekkajonot pitenivät syksyn aikana sellaisiin mittoihin, että Helsingissäkin herättiin miettimään rekkaongelmaa. Syyskuussa vihdoinkin käyttöön otettu Nuijamaan uusi raja-asemakaan ei jonoja lyhentänyt, ja joulun alla jonot olivat ennätysmäisen pitkät niin Nuijamaalla kuin Vaalimaalla. Ongelman ratkaisemiseksi on nyt päätetty rakentaa rekkaparkit Virolahdelle ja Lappeenrantaan.

ITÄNAAPURIN metsäpalot kesällä Viipurin alueella herättivät jopa maamme hallituksen ihmettelemään savuja, jotka kantautuivat heidänkin nenäänsä Senaatintorin reunalle. Etelä-Karjalassa savuja on totuttu nielemään lähes joka kesä.

Syyskuun alussa Lappeenranta oli näkyvästi esillä, kun EU:n ulkoministerit pitivät Linnoituksessa epävirallisen kokouksensa. Kokous oli yksi monista EU-kokouksista, joita Suomessa järjestettiin maamme EU-puheenjohtajuuden aikana heinä-joulukuussa.

Lappeenrannalle kokous oli kuitenkin historiallinen, kun Linnoitus täyttyi kahden päivän ajaksi Euroopan korkean tason poliittisista herroista ja rouvista sekä kansainvälisistä toimittajista. Kaupunki sai kokousjärjestelyistä kosolti kiitoksia.

MAAKUNNASSA jatkettiin yhteisen sosiaali- ja terveyspiirin synnyttämistä, ja Lappeenranta ja Joutseno veivät eteenpäin kuntaliitostaan. Imatra sai uuden kaupunginjohtajan, ja Rautjärvi uuden kunnanjohtajan. Suomenniemi puolestaan menetti kunnanjohtajansa Sysmään ja värväsi uuden naapurikunnasta Mäntyharjulta.

Kunta- ja palvelurakenneuudistus puitelakeineen määräsi syksyllä kaikki kunnat miettimään yhteistyön kehittämistä ja syventämistä. Etenkin Etelä-Karjalan pienemmillä kunnilla on pohdinnan paikka, keiden kanssa yhteistyöhön lähdetään.

KUNNALLISESSA elinkeinotoiminnassa mennyt vuosi oli tapahtumarikas. Sekä Imatran seudun kehitysyhtiön Kehyn että Lappeenrannan seudun elinkeino- ja matkailuyhtiön Selman toimitusjohtajat vapautettiin tehtävistään. Heidät korvattiin uusilla miehillä ja toimintastrategioilla.

Kehyn elinkeinopolitiikka kärsi tänä vuonna haaksirikon lähinnä puunhankintayhtiönsä tappioiden vuoksi. Kun Kehy maksaa syntyneet miljoonatappio, sen osakepääoma ja oma pääoma kuihtuvat murto-osaan nykyisestä. Uusi toimitusjohtaja sanoo, että pöydän putsaamisen jälkeen yhtiö keskittyy olennaiseen ja jättää bisnekset vähemmälle.

ETELÄ-KARJALA aikoo jatkossa profiloitua matkailun maakuntana. Vuoden lopulla perustettiin maakunnallinen matkailuyhtiö, ja sen lisäksi kunnilla on omia matkailuvirityksiään.

Jos Imatran ja Joutsenon alkukesästä lanseeraamat suunnitelmat toteutuvat, Etelä-Karjalasta tulee vapaa-ajan matkailun mekka. Imatran kylpylän alueelle ja Ukonniemeen suunnitellaan Suomen hulppeinta vapaa-aikakeskusta, joka kymmenkertaistaa nykyisen majoituskapasiteetin.

Joutseno puolestaan suunnittelee Rauhan entisen mielisairaalan alueelle mittavaa vapaa-ajankeskusta. Kaupungilla on alueen myymisestä ja kehittämisestä aiesopimus Joutsenmaa Oy:n kanssa, ja hanke etenee hyvää vauhtia.

MAAKUNNAN edunvalvojan, Etelä-Karjalan liiton, toiminnassa oli näkyvintä rummutus uusien toimitilojen tarpeesta. Liitto päättikin ostaa uudet tilat Lappeenrannan keskusta-Galleriasta.

Etelä-Karjala kävi kesällä maakuntana tekemässä itseään tykö Helsingin Senaatintorilla. Tapahtuma oli siellä olleiden mukaan menestyksekäs ja pysyi myös budjetissaan.

Joulukuussa maakuntaliitto terhakoitui vaatimaan Etelä-Karjalaan enemmän EU:n ohjelmarahoja kuin Helsingin herrat aikovat antaa. Kinastelu on vuoden vaihtuessa vielä kesken. Kyse on miljoonista EU-rahoista.

VUODEN alkua sähköistivät Etelä-Karjalassa ja koko maassa presidentinvaalit. Alkuvuodesta pelättiin myös lintuinfluenssaa, joka kuitenkin jäi tulematta niin Suomeen kuin Etelä-Karjalaan.

Istuva presidentti Tarja Halonen valittiin toiselle kaudelle toisella äänestyskierroksella tammikuun lopussa. Hänen vastaehdokkaansa Sauli Niinistö sai Etelä-Karjalassa 49,8 prosenttia äänistä. Halosen äänisaalis oli 50,2 prosenttia.

Maaliskuun alussa linja-autoliikenne pysähtyi Etelä-Karjalassa vajaaksi viikoksi lähes täysin, kun Auto-ja kuljetusala meni lakkoon. Myös jätehuoltokuljetukset kuuluivat lakon piiriin. Lakko kesti kuusi päivää eikä aiheuttanut suurempaa haittaa ihmisten elämään.

VUODEN lopulla Etelä-Karjalassa virisi susikeskustelu, kun sudet alkoivat tulla ihmisten pihapiiriin ja söivät suihinsa kotieläimiä. Susitutkijakin alkoi olla sitä mieltä, että ihmisten nurkkiin tulevat sudet pitää tappaa.

Etelä-Karjalan työllisyystilanne parani vuoden aikana, mutta silti maakunnan väkiluku väheni yli 300 henkilöllä. Syntyvyys oli kuolleisuutta pienempi, ja korkeasti koulutetut ihmiset muuttavat muualle, kun omassa maakunnassa ei ole työpaikkoja.

Sään suhteen vuosi 2006 oli poikkeuksellinen. Tammi-maaliskuussa oli ennätyksellisen pitkä pakkasjakso, jota seurasi vaihteleva kevät ja ennätyspitkä ja kuiva hellekesä. Marraskuun alussa Etelä-Karjalassa tuli lunta ennätysmäärä, mutta lumisadetta seurasi vesisade ja leuto keli, joka sulatti lumet pois. Vuoden lopussa Etelä-Karjalassa on lunta pari senttiä ja pakkasta jokunen aste.

Kirjoittaja:
Heikki Sopanen