Maahanmuuttajien työpanos on aika ottaa käyttöön

Heikki S. von Hertzen pitää korkeatasoisen suomen kielen opetuksen puutetta keskeisenä ongelmana maahanmuuttajien työnsaannissa. Monimuotoinen Kaakkois-Suomi -projekti yrittää muokata työelämän asenteita maahanmuuttajille myönteiseksi.

ILPO LESKINEN

LAPPEENRANTA. Maahanmuuttajien työnsaanti vaatii koulutusta ja ennen kaikkea kielitaidon parantamista. Työnsaanti vaatii myös kantaväestön asennemuutosta.

Asenteiden muokkaamiseksi on Etelä-Karjalaan ja Kymenlaaksoon perustettu Monimuotoinen Kaakkois-Suomi (MOKS) -niminen projekti. Elokuussa alkanut projekti on EU-rahoitteinen.

PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ Heikki S. von Hertzenin tarkoitus on vaikuttaa koko työelämän, niin työnantajien kuin työntekijöiden, asenteisiin maahanmuuttajia kohtaan.

– Juhlapuheissa on jo vuosia korostettu, että maahanmuuttajat ovat voimavara. Nyt testataan, tuleeko juhlapuheista totta.

Maahanmuuttajien työttömyysaste on projektityöntekijä Hanna Posti-Ahokkaan mukaan kolminkertainen kantaväestöön verrattuna. Töihinpääsy tyssää viimeistään haastatteluun.

– Harjoittelijapaikkoja on helppo saada, mutta työn saanti on vaikeampaa.

HERTZEN PITÄÄ yhtenä suurena ongelmana suomen kielen jatko-opetuksen puutetta. Alkeiskursseja seuraavaa korkeamman tason kieliopetusta on tarjolla liian vähän.

– Maahanmuuttajat tarvitsevat hyvän suomen kielen taidon päästäkseen töihin.

Useimmat maahanmuuttajat ovat Posti-Ahokkaan mukaan halukkaita parantamaan kielitaitoaan.

MAAHANMUUTTAJAT ovat Suomessa vielä uusi asia. Suhtautuminen on pikkuhiljaa vuosien aikana alkanut parantua.

– Tämä näkyy siinä, että ongelmista uskalletaan jo puhua niiden oikeilla nimillä, von Hertzen sanoo.

MONIKULTTUURINEN Kaakkois-Suomi -projektin yhtenä osana on Kaakkois-Suomen kaupungeissa järjestettävä seminaarikierros.

Ensimmäinen järjestettiin Lappeenrannassa, Kouvolassa ja Kotkassa. Toinen seminaarikierros järjestetään keväällä Imatralla, Haminassa ja Anjalankoskella ja kolmas ensi syksynä.

Projekti järjestää työyhteisökoulutusta, jossa kouluttaja menee työpaikalle. Koulutukseen on ilmoittautunut 17 työyhteisöä ja 10 on jonotuslistalla. Lappeenrannan kaupungista mukana on kaksi ryhmää, lisäksi Kela ja Laptuote.

– Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri kieltäytyi koulutuksesta, von Hertzen sanoo.

LAPPEENRANNASSA avattiin perjantaina projektin työkulttuuritupa. Se toimii Laptuotteen tiloissa Leirin Kivenkadulla. Tupa jakaa tietoa maahanmuuttajista niin työntekijöille kuin työnantajille.

Laptuotteella on samoissa tiloissa maahanmuuttajien resurssikeskus. Paikka on avoinna maanantaista torstaihin kello 10–16 ja perjantaisin 10–14.

Lappeenrannan kaupunki on suunnitellut monikulttuurisen toimintakeskuksen perustamista, mikä kiinnostaa niin projektia kuin Laptuotetta.

– Toimintakeskuksen pitäisi olla keskellä kaupunkia, von Hertzen sanoo.

Kirjoittaja:
Ilpo Leskinen