LEENA SALLINEN
Lappeenrantalaisten kannattaa ryhtyä harrastamaan kotiseuturetkeilyä eri kaupunginosissa. Oivan osviitan harrastukselle tarjoaa teos nimeltä Rakennettu Lappeenranta, joka tulee myyntiin alkuvuodesta.
Kirja perustuu vuosina 2004-2006 tehtyyn Lappeenrannan rakennuskannan inventointiin. Se esittelee 47 kaupunginosaa ja otoksia niiden rakennuskannasta.
Esittely tarkentuu mitä kauemmas menneisyyteen edetään. 2000-luvun rakennuksia on mukana vain muutama, vanhimmat alueet taas käydään läpi lähes talo talolta.
Kotiseuturetkeily Rakennettu Lappeenranta -kirjan kanssa onkin myös opintomatkailua Lappeenrannan historiaan. Rakennukset ovat sen konkreettisia kerrostumia alkaen Linnoituksen vahtituvasta, joka on vuodelta 1772. Se on Lappeenrannan vanhin rakennus.
Linnoitus on ekskursioiden ehdoton ykköskohde. Se on Lappeenrannan historiallinen keskusta ja kaupungin arvokkain rakennettu ympäristö. Rakennuksia 1700-luvun lopulta 1900-luvun alkupuolelle pääosin Venäjän sotaväen tarpeisiin.
Toinen rakennushistoriallisesti arvokas sotilasympäristö on Rakuunamäki, jota ryhdyttiin rakentamaan vuonna 1889 Suomen rakuunarykmentille.
Molempien alueiden rakennuksiin perehtyminen edellyttää kertausharjoituksia. Osa niistä on ehditty ottaa uusiokäyttöön useaan kertaan.
Esimerkiksi Linnoituksen vankilan pesulasta tuli papupaahtimo, sittemmin lasten ja nuorten kuvataidekoulu. Rakuunamäellä Venäjän armeijan sikala on saneerattu asunnoksi.
Siviili-Lappeenranta kasvoi 1800-luvulla puutalokaupungiksi. Sen jäämistöä nykyisessä keskustassa ovat muun muassa raatihuone, Lappeen kirkko kellotapuleineen, seurahuone, Kauppakadun kauppiastalot ja Kasino.
Keskustassa kulkiessa kannattaa tutkia myös kivitaloja, joilla Lappeenrannan keskustaa ryhdyttiin 1900-luvun alkupuolella rakentamaan nykyaikaan. Vanhat lappeenrantalaiset tuntevat monet niistä nimeltä: Matkatalo, Meijerin talo, Saimaanlinna, Lounaksen talo, Kinnusen talo, Tapanaisen talo, Platanin talo…
Lappeenrantalaisten suosikkikivitalo keskustassa lienee Nordean vanha osa Kauppa- ja Valtakadun risteyksessä. Se valmistui Pohjoismaiden osakepankin konttoriksi vuonna 1914. Samana vuonna valmistui Koulukatu 12:een Kansallisosakepankin graniittilinna, joka sittemmin on otettu muuhun käyttöön.
Rakennettu Lappeenranta -kirjan noteeraamista pankkitaloista uusin on Handelsbankenin vuonna 2001 valmistunut talo Valtakadulla.
Liikenneympyrän vieressä on Lappeenrannan ehkä tärkeimpänä maanmerkkinä vesitorni, joka rakennettiin alunperin vuonna 1920. Sen vieressä kaupunkia kaunistaa vuonna 1930 valmistunut Peltolan koulu.
Vapaudenaukion laidalla kaupunkia rumentaa vuonna 1974 valmistunut maakuntakirjasto, joka kirjan mukaan edustaa betonibrutalismia. Tätä tyylisuuntaa edustaa muutama muukin keskustan rakennus.
Teollisuus on vahvasti luonut ja leimannut Lappeenrannan rakennuskantaa 1800-luvun lopulta alkaen. Paljon on ehditty purkaakin, mutta yhtiöiden vanhoja tuotanto- tai toimistotiloja, edustustiloja ja asuinalueita on vielä jäljellä.
Kaukaalla on tallella on monimuotoinen suojelutalojen kokonaisuus ja Kanavansuulla on harvinaisen ehyenä säilynyt sahan työntekijöiden asuinalue 1900-luvun alkupuolelta. Sen viereen valmistui vuonna 1999 asuntomessualue, joka Rakennettu Lappeenranta -kirjassa vain mainitaan.
Ihalaisen kaupunginosaan kuuluva Partekin asuinalue on tyyliltään yhtenäisenä rakentunut ja säilynyt rakennuskokonaisuus 1930-50-luvulta. Ehjä rivi Rikkihappotehtaan asuinrakennuksia löytyy Happotieltä.
Hakalin perukoilta taas löytyy perinteinen vapaasti syntynyt työväen asuinalue.
– Alueelle ominaisin ja alkuperäisin rakentamisen tapa näyttäisi olevan prosessi, elävä rakennus, todetaan Rakennettu Lappeenranta -kirjassa.
Perinteistä työväen asuinalueen atmosfääriä voi tavoittaa myös jalkautumalla esimerkiksi Tirilään tai Tykkiin.
Tyyppitalorakentaminenkin saa kirjassa tunnustusta. Sen jälkiä näkyy korttelikaupalla varsinkin rintamamiesten rakentamissa kaupunginosissa. Kesämäki on kirjan mukaan harvinaisen homogeeninen ja hyvin säilynyt sodan jälkeinen tyyppitaloalue.
Omanlaistaan arkkitehtuuria edustavat vanhan Saimaan kanavan rakennukset, joita on eniten jäljellä Mustolassa ja Mälkiällä.
Viime vuosikymmenien aikana rakennetut kaupunginosat kirja esittelee lyhyesti. Siinä vedetään pientaloalueiden lähemmän tarkastelun raja vuoteen 1960. Etenkin Lappeenrannan länsialueet on rakennettu enimmäkseen sen jälkeen.
Skinnarilassa turpoava yliopistoalue ja teknologiakeskus kuitataan kirjassa yhdessä kappaleessa. Paljon pitempään kerrotaan 1700-luvun alussa muodostetusta Kinnarin tilasta, jonka nykyinen pihapiiri on jäänyt Skinnarilan pientaloalueen keskelle.
Hyvästä syystä siitä puhutaankin. Kinnarin tila on antanut nimen koko kaupunginosalle ja enimmäkseen sen maille Skinnarila on rakennettukin.
Vastaavia kantatiloja löytyy muistakin Lappeenrannan kaupunginosista. Kaupungin juuret ulottuvat taajama-alueen laidoilla syvälle Lappeen emäpitäjän multiin.
Lähde: Kaija Kiiveri-Hakkarainen: Rakennettu Lappeenranta, kaupunginosat. Etelä-Karjalan museon julkaisusarja nro 28.
MINNA RAITAVUO
LEENA SALLINEN
Kuvatekstit
Lounaksen talo (vas.), Kinnusen talo ja Lappeenrannan Energian talo Valtakadun ja Snellmaninkadun risteyksessä.
Armilan koulu Ratakadulla edustaa tyylisuunnaltaan funktionalismia.
Hakalissa on varsin perinteisenä säilynyt, vapaasti rakentunut työväen asuntoalue.
Sammonlahden kirkko vuodelta 1992.
Linnoituksen vahtitupa toimii nykyisin ratsuväkimuseona.
Kaukaankadun asuintaloissa vuodelta 1926 on kauniita yksityiskohtia.