ANNE KOTIHARJU
KUNNAT SAIVAT JATKOAIKAA tammikuun 17. päivään asti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin perustamissuunnitelman hyväksymiseen. Kunnilla ei ollut valmiutta muodostaa kantaansa ensi viikon loppuun mennessä.
Kunnissa tunteet alkoivat kuumeta isoksi ja vaikeaksi katsotussa asiassa. Etenkin maaseutukunnat ovat pakkoraossa: jos maakunnallista piiriä ei synny, on laadittava joku muu yhteistyösuunnitelma palvelujen järjestämiseksi.
Kuntauudistukseen liittyvän puitelain mukaan terveyspalvelut ja niihin kiinteästi liittyvät muut palvelut on järjestettävä vähintään 20 000 asukkaan väestöpohjalle. Puitelaki edellyttää toimeenpanosuunnitelmaa ensi kesäkuun loppuun mennessä.
– Jos terveyspiiri syntyy, se ratkaisee suoraan pienten osalta tämän kysymyksen. Jos piiriä ei synny, pienet joutuvat hakemaan jonkun vaihtoehtoisen ratkaisun. Nyt ollaan suurella tienjakajalla, kuvailee Lappeenrannan kaupunginjohtaja Seppo Miettinen.
– Puitelain minimirajan ylittävät vain Lappeenranta ja Imatra; muut joutuvat tekemään sen valinnan. Yksi asia mikä on varma on se, että nykytavalla asiat eivät missään tapauksessa voi jatkua.
Valtuustojen on annettava uuden aikataulun mukaan sitova periaatepäätöksensä terveyspiiriin mukaantulosta jo keväällä. Syksyyn jäisi vain juridisen sopimuksen siunaaminen. Erikoissairaanhoidosta, perusterveydenhuollosta ja vanhuspalveluista vastaava piiri aloittaisi toimintansa vuoden 2009 alusta.
RUOKOLAHDEN kunnanjohtaja Vesa Jäppinen sanoo, että Ruokolahden kunnanhallituksen kannanotto on vielä auki.
– Tässä vaiheessa lähtökohtana on, että emme hyppää junasta pois. Ajetaan nyt tätä yhtä isoa eikä samaan aikaan lähdetä pienempää kalaa edes haaveilemaan.
Mutta mitä Ruokolahti tekee, jos terveyspiiriä ei synny?
– Hyvä kysymys. Toivottavasti piiri syntyy; jos ei, niin joudumme miettimään mitkä ovat ne jäljelle jäävät vaihtoehdot ja mitä puitelaki vaikuttaa. Hoidetaanko palvelut näitten isojen kanssa vai syntyykö maaseutukuntien alliansseja tai jotain vastaavia.
Jäppinen korostaa, että puitelaki vaatii vain suunnitelmaa; muuta velvoitetta se ei sisällä. Tunteet ovat kuitenkin kunnissa nyt nousseet vähän turhankin pinnalle.
– Syytä ei ole kuitenkaan panikoitua näitten asioitten kanssa.
LUUMÄEN kunnanjohtajan Paavo Tyrväisenkin mielestä terveyspiirikeskustelu kiehahti jo vähän yli.
– Turhan paljon on nyt hämmentäjiä tätä soppaa keittämässä. Katsotaan rauhassa, miten homma etenee.
Tyrväinen ei halua pohtia, mikä on Luumäen vaihtoehto, jos maakunnallista terveyspiiriä ei synny.
– Se on sitten sen ajan murhe. Pärjätään omillaankin toistaiseksi, eikä siitä kai vankilaankaan joudu. Katsotaan nyt tämä sosiaali- ja terveyspiirihanke kaikessa rauhassa. Jos se ei toteudu, en lähde ennakoimaan, mitä Luumäki siinä tilanteessa tekisi.
Tyrväinen huomauttaa, ettei puitelakia ole vielä edes hyväksytty eduskunnassa.
SEPPO MIETTINEN toteaa, ettei kuntien päätöksiä mukaantulosta piiriin voi loputtomiin lykätä.
– Kannanottojen aika on nyt käsillä. Tämä piiri on niin iso ja vaikea asia, että on luonnollista, että esiintyy monipuolista keskustelua tässä vaiheessa. Ei sitä pidä kavahtaa. Kysymysten esittämien on hyvin tärkeää ja niiden läpikäyminen samoin.
Miettisen mukaan piiri velvoitetaan toimimaan sen rahan puitteissa, mitkä kunnat sille suovat. Kuntien budjeteista sitoutuu uuteen piiriin kunnasta riippuen 55-75 prosenttia.
Terveyspiiristä ei ole lopullisia vastauksia.
– On kysymys myös siitä, että uskotaanko kokonaisuus hallitsemalla päästävän parempiin palveluihin ja kustannustehokkaampaan toimintaan kuin sillä, että nämä palvelut pidetään nykyisellään eri lokeroissaan kunnissa.
Myös Vesa Jäppinen korostaa luottamusta ja yhteistyötä.
– Onko tässä maakunnassa yhteistyökykyä ja tahtoa ja toisaalta uskoa siihen, että syntyy jotain parempaa kuin se, että jäädään toimimaan jokainen omilla ehdoillamme?