TENHO TIILIKAINEN
VUOKSEN ja Etelä-Saimaan metsänhoitoyhdistysten fuusioitumisen seurauksena syntyvä Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistys aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa.
Uusi yhdistys kattaa muun Etelä-Karjalan Luumäen, Ylämaan, Savitaipaleen ja Suomenniemen kuntia lukuun ottamatta.Näissä kunnissa toimii vielä jatkossakin oma metsänhoitoyhdistys.
Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistys on yksi Suomen suurimmista. Uuden yhdistyksen liikevaihto on jatkossa useita miljoonia euroja ja henkilökunnan kokonaismäärä on noin 50, aliurakoitsijat mukaan luettuna noin sata.
Yhdistyksen toiminnanjohtajaksi tulee Markku Vaario, joka nykyisin johtaa Vuoksen metsänhoitoyhdistystä. Yhdistyksen keskustoimistona on Lappeenrannan toimisto. Lappeenrannan lisäksi paikallinen toimisto löytyy jatkossa Ruokolahdelta, Rautjärveltä, Parikkalasta ja Saaren taajamasta. Sen sijaan toimistopalvelut loppuvat Joutsenossa, Taipalsaarella ja Lemillä. Nämä tilat tulevat vuokralle tai myyntiin.
– Tarkastelemme toimistoverkon tulevaisuutta ensi vuoden aikana, kunhan olemme nähneet miten toiminta lähtee käyntiin, Vaario sanoo.
HENKILÖKUNNAN määrään yhdistyminen ei ainakaan ensimmäisessä vaiheessa vaikuta mitään.
– Voi olla, ettemme jatkossa tarvitse nykyistä määrää toimistotyöntekijöitä, koska toimistojenkin määrä vähenee.
Vaarion mukaan yhdistyksen kenttätoiminta perustuu jatkossa tiimien varaan. Tällaisia usean metsätoimihenkilön tiimejä tulee kaksi Lappeenrantaan, yksi Ruokolahdelle ja yksi Parikkalaan. Tiimit voivat Vaarion mukaan toimia hyvinkin itsenäisesti.
– Tavoitteena on, että metsänomistaja saa tarvitsemansa palvelut aina lomista tai muista poissaoloista huolimatta. Nyt meillä on ollut yhden tai kahden henkilön toimistoja, jotka ovat olleet tässä suhteessa varsin haavoittuvaisia. Haemme yhdistymisellä myös resursseja uusien toimintojen käynnistämiseksi.
Yksi tärkeä metsänomistajien palvelun muoto ja metsähakkuiden hankintapalvelu. Yhdistykset ovat Vaarion mukaan jo nyt vastanneet noin kolmasosasta kaikista alueensa ensiharvennuksista.
– Ainakin osa näistä kohteista olisi voinut tekemättä ja yhdistysten aktiivisella toiminnalla myös ensiharvennuspuulle on saatu vähän lisää hintaa, Vaario miettii.
VUOKSEN metsänhoitoyhdistys on syntynyt neljän eri yhdistyksen fuusioina, jotka tapahtuivat vuosina 1996-2003. Vuonna 1996 Rautjärven ja Ruokolahden metsänhoitoyhdistykset yhtyivät Vuoksen metsänhoitoyhdistykseksi. Kesällä 2000 Parikkalan metsänhoitoyhdistys fuusioitui Vuoksen metsänhoitoyhdistykseen, ja keväällä 2003 mukaan tuli Saaren metsänhoitoyhdistys.
Vuoksen metsänhoitoyhdistys on ollut taloudellisesti hyvin vakavarainen. Yhdistyksen perimän metsänhoitomaksun hehtaarimaksuosuus on ollut Etelä-Suomen alhaisin, 1,70 euroa hehtaarilta.
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Saimaa perustettiin vuonna 1994 ja se aloitti varsinaisen toimintansa vuoden 1995 alussa. Yhdistyksen toimialueena on entisten Joutsenon, Lappeen, Lemin, Nuijamaan ja Taipalsaaren metsänhoitoyhdistysten alueet.
Etelä-Saimaan metsänhoitoyhdistyksen metsänhoitomaksun hehtaarimaksu oli viime vuonna 3,2 euroa hehtaarilta.
– Olemme sopineet, että nykyinen maksutaso pidetään voimassa alueellisesti kolmen seuraavan vuoden ajan. Tällä tavoin tasaamme kahden taloudellisesti erilaisen yhdistyksen yhdistymisen vaikutukset.
ES-ARKISTO/MARTTI HYTTI
Kuvateksti
Yhdistysten hankintapalvelun ansiosta Etelä-Karjalan metsissä ei ole valtavan suuria ensiharvennusrästejä.