URPO LAANINEN
ETELÄ-KARJALAN kunnat tekevät nyt kahden viikon aikana viimeisen rutistuksensa maakunnallisen terveyspiirin synnyttämiseksi. Ne ottavat kantaa Lappeenrannan kaupungin kompromissiesitykseen 15. maaliskuuta mennessä.
Kuusi Länsi-Saimaan kuntaa pohtii yhteistä kantaansa tällä viikolla. Asia on esillä kunnanhallituksissa ensi viikolla. Ainakin Luumäen kunnanhallitus tekee päätöksensä jo maanantain kokouksessa.
Lappeenrannan kaupunginjohtaja Seppo Miettinen on nyt odottavalla kannalla, miten Imatra ja muut kunnat vastaavat viimeiseen kompromissiesitykseen.
– Yritämme pelastaa terveyspiirin tällä esityksellä. Tämä on viimeinen yritys. Toivottavasti myös Imatra tulee jo nyt mukaan.
Lappeenrannan kompromissiesityksen mukaan nykyisestä sairaanhoitopiiristä muodostetaan terveyspiiri, ja myös Lappeenranta ostaa perusterveydenhoitopalvelunsa terveyspiiriltä. Se voidaan perustaa myös ilman Imatraa, jos muut kunnat ovat mukana.
– Etelä-Karjalan asema vahvistuisi, jos kaikki kunnat olisivat mukana. Nyt olisi mahdollista saada mukaan myös Parikkala ja Suomenniemi. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin asiakkaiksi tulisi 7 000 asukasta lisää, Miettinen perustelee.
IMATRAN kaupunki sanoi tammikuussa ei Etelä-Karjalan kuntien yhteisesti valmistelemalle terveyspiiriesitykselle. Kaupunginjohtaja Miettinen toivoo, että Imatra harkitsisi vielä asiaa uudestaan ja tulisi kompromissiesityksen taakse.
Imatran sosiaali- ja terveysjohtaja Timo Kohvakka kertoo, että kaupungin kannanotosta ei ole vielä keskusteltu. Lausunnon antamiseen on kaksi viikkoa.
– Terveyspiirin synnyttäminen kuuluu poliittiseen päätöksentekoon, hän sanoo eikä ennakoi Imatran tulevaa lausuntoa.
ETELÄ-KARJALAN sairaanhoitopiiri on ollut johtaja Jouko Partasen mukaan alun alkaen sitä mieltä, että sairaanhoitopiiristä voisi muodostaa terveyspiirin perussopimusta muuttamalla. Parikkala ja Suomenniemi olisivat tervetulleita mukaan.
– Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon raja-aidat kaatuisivat, mutta siihen suuntaan on oltu menossakin. Meillä on yhteinen potilastietojärjestelmä lähes kaikkien kuntien kanssa. Valmiudet alkavat olla aika mukavat, eikä terveyspiiriä olisi vaikea edes toteuttaa.
Terveyspiirin perustaminen kulminoituu Partasen mukaan siihen, millä palveluvalikoimalla ja volyymilla kunnat lähtevät mukaan. Myöskään aikataulu ei ole tiedossa. Vuosi 2009 tulee hyvin nopeasti.
LÄNSI-SAIMAAN kunnat sekä Ruokolahti ja Rautjärvi ovat aikamoisessa pulassa, miten ne järjestävät perusterveydenhuoltonsa, jos terveyspiiri lopulta kaatuu. Puitelaissa vaaditaan vähintään noin 20 000 asukkaan väestöpohjaa. Pikkukuntien vaihtoehdot jäävät vähiin.
Kaupunginjohtaja Seppo Miettinen sanoo, että Lappeenranta haluaa kantaa vastuuta koko maakunnan kehityksestä. Yhteinen terveyspiiri hyödyttää kaikkia kuntia.
– Lappeenrannan kaupunki ei ole sinänsä velvollinen tekemään mitään. Se pärjää kaikkein pisimpään yksinkin.
LUUMÄEN kunnanjohtaja Paavo Tyrväinen myöntää, että kuuden Länsi-Saimaan kunnan ei ole realistista hoitaa perusterveydenhuollon palveluja keskenään.
– Teoriassa Luumäen on mahdollista mennä Kymenlaakson suuntaan, mutta se ei tunnu järkevältä. Toivottavasti voimme neuvotella yksityiskohdista hyvin Lappeenrannan kanssa. Se ei ole varmaan huonoin vaihtoehto.
Tyrväinen ei siirtäisi etenkään sosiaalihuollon palveluja terveyspiirille. Esimerkiksi vanhusten- ja kotipalvelujen siirtämisestä ei olisi hyötyä kunnalle, ja hän haluaisi neuvotella myös joistakin perusterveydenhuollon palveluista samoin kuin aikataulun rukkaamisesta tuonnemmaksi.
ES-ARKISTO/YRJÖ UTTI
Kuvateksti
Lappeenrannan kompromissiesityksen mukaan sairaanhoitopiiristä tehtäisiin terveyspiiri perussopimusta muuttamalla. Enää ei puhuta kokonaan uudesta organisaatiosta. Kuvassa Etelä-Karjalan keskussairaala.