ETTI KANTOLA
JOUTSENO. Kukkuroinmäen jätekeskuksen laajennus on iso asia. Jätekuormien kulku kiihtyy, ja ongelmajäte alueella lisääntyy. Jatkossa Kukkuroinmäki vastaanottaa mattimeikäläisen jätteiden lisäksi esimerkiksi metsäyhtiöiden jätteitä. Laki velvoittaa laajennuksen rakentavan Lassila&Tikanojan selvittämään suunnitelman vaikutukset ympäristölle, niin luonnolle kuin ihmisellekin. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma on nähtävillä muun muassa Joutsenon ja Lappeenrannan kaupungintalolla.
L&T, suunnitteluyritys Ramboll, Etelä-Karjalan jätehuolto sekä Joutsenon ja Lappeenrannan kaupungit esittelivät aikeita paikallisille asukkaille torstai-iltana.
YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET arvioiva yritys Ramboll Finland rauhoittelee asukkaita. Dosentti Joonas Hokkanen kertoo, että Keravalla toimii vastaava laitos, jonka naapurustossa asuu kymmenen tuhatta ihmistä. Hokkanen luonnehtii Kukkuroinmäkeä ihanteelliseksi jätekeskuksen paikaksi, koska maaperässä on paikoin jopa kymmenen metrin savikerros. Savi on lähes vesitiivistä, joten haitallisten aineiden joutuminen ympäristöön on suhteellisen helppo estää. Alueelle kertyvä vesi kerätään ja johdetaan jätevedenkäsittelylaitokseen.
NYKYISEN jätekeskuksen luoteispuolelle rakentuva laitos vastaanottaa aikanaan eniten teollisuuden sivutuotteita, rakentamisen, kaupan ja teollisuuden jätteitä, kierrätykseen kelpaamatonta materiaalia, pilaantunutta maata sekä kuluttajien jätettä. Alueesta tulee enemmän jätteenkäsittelyalue kuin kaatopaikka.
Jätteiden ajo kaatopaikalle loppuu käytännössä tällä vuosikymmenellä, maalailee L&T:n kierrätysjohtajaa Osmo Bolander.
Kun raaka-aineiden hinta nousee, kierrätys muuttuu kannattavammaksi ja yhtiö erottelee jätekuormat entistä tarkemmin. Kukkuroinmäelle nousee erotteluhalleja.
Jätehuollosta tulee raaka-ainekauppaa.
L&T myy osan jätteestä, käyttää osan polttoaineena ja sijoittaa osan perinteisen kaatopaikan tapaan. Alueen täyttyminen voi viedä jopa 50 vuotta. Työpaikkoja Bolander ei lupaa varmuudella. Vastaaviin laitoksiin niitä on syntynyt viitisentoista, ja saman verran lisää esimerkiksi kuljetuksiin.
JÄTESUUNNITELMAT eivät herättäneet suurta kiinnostusta. Yleisötilaisuuden vajaasta paristakymmenestä läsnäolijasta yhdeksän esitellään tilaisuuden järjestäjien edustajiksi. Kun vähennetään vielä pari median edustajaa, paikallisia jää kourallinen. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ylitarkastaja Erja Monto toivoo esitelmien jälkeen vilkasta keskustelua. Sitä ei synny, eikä kysymyksiäkään meinaa kuulua.
Edellisen kerran 1990-luvulla oli tupailtameininki, muistelee Helge Laamanen nykyisen jätekeskuksen suunnittelua.
Silloin kampoihin pistettiin kovasti. Nyt tunnelma on pikemminkin alistunut. Laamanen arvelee, että jätelaitos on hoitanut asiansa kohtuullisesti, kun suurta vastustusta ei kuulu.
Vähitellen selviää, että asukkaita kismittää ainakin jäteautojen kulkeminen pienillä teillä, joilla niiden ei pitäisi kulkea. Osa kuormasta varisee matkan varrelle. Liikennemäärä kasvaa väistämättä. Nyt jätelaitoksen tiellä kulkee päivittäin parisataa autoa. Noin 120 on raskaita ajoneuvoja. Tulevaisuudessa rekkoja kulkee parisataa, ja ajoneuvoja kaikkiaan noin 260.
SEURAAVA etappi on jätealueen asemakaavoittaminen. Luonnosten pitäisi valmistua kesällä. Jätekeskuksen suunnittelijat lupaavat silloin uuden yleisötilaisuuden, jossa he kertovat myös ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksista.