HEIKKI SOPANEN
VENÄLÄISET ostavat entistä ahkerammin tontteja ja kiinteistöjä Etelä-Karjalan kunnista. Viime vuosina kauppoja on tehty kymmenittäin, ja etenkin vuosi 2006 oli kauppojen kasvun vuosi.
Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila arvelee, että Rautjärvellä viimeisen puolen vuoden aikana tehdyistä tontti- ja kiinteistökaupoista jopa neljännes olisi venäläisten tekemiä.
Kunnanjohtaja näkee ilmiön Rautjärvelle mahdollisuutena, ei uhkana, kuten monet tavalliset eteläkarjalaiset.
– Odotan venäläisten tänne tulon synnyttävän oheisbisnestä ainakin rakentajille ja kiinteistöpalveluihin. Mielellään näkisin täällä myös venäläisten pyörittämää yritystoimintaa, jota nyt on vain Imatralla ja Lappeenrannassa, Anttila sanoo.
Anttilan mielestä maakuntaan tulevat venäläiset haluavat toimia suomalaisten sääntöjen mukaan eikä heitä pidä missään tapauksessa tuomita.
– Kymmenen vuoden takaisia uhkakuvia ei pitäisi enää maalailla, vaikka ymmärrän joidenkin ihmisten tunnetilan ilmiön suhteen. Venäläiset eivät ole mitään mustavalkoisia ihmisiä.
VENÄLÄISET ovat ostaneet ahkerasti maata myös Taipalsaarella ja Ruokolahdella. Useimmiten he ostavat rantatontin, mutta myös omakotitalotontit ja muut kiinteistöt ovat käyneet kaupaksi.
Taipalsaaren kunnanjohtaja Jari Willman sanoo, että muutaman vuoden aikana kauppoja on tehty kymmeniä. Ruokolahdella venäläiset ovat kunnanjohtaja Vesa Jäppisen arvion mukaan ostaneet vuoden sisällä yli kolmekymmentä tonttia.
Sekä Willman että Jäppinen ovat virkaveljensä Anttilan kanssa samaa mieltä siitä, että tonttikauppoja tekeviä venäläisiä ei pidä lähteä arvostelemaan.
– Minäkin olen kuunnellut korvat punaisina ihmisten mielipiteitä venäläisistä. Kysyntä ja tarjonta kuitenkin ratkaisevat globaalissa taloudessa. Sille myydään, joka tarjoaa eniten. Kunnan rooli tässä on pieni, Jäppinen sanoo.
Willman sanoo, että kielteiset yleistykset venäläisistä ovat vaarallisia eivätkä lainkaan järkeviä.
– Eteläkarjalainen asenneilmasto on kielteinen monista asioista johtuen. Asenteeseen voi vaikuttaa oikeaa tietoa kertomalla.
KUNNANJOHTAJIA närästää kuitenkin se, että osa venäläisten ostamista tai rakentamista omakotitaloista on vain vapaa-ajan käytössä, datshoina.
– Kaavatontit on tarkoitettu vakituiseen asuinkäyttöön, ja haluamme, että niitä myös käytetään alkuperäisessä tarkoituksessa. Ongelma yritetään ratkaista jatkossa kauppakirjojen ehtoja ja myyntiehtoja tarkentamalla, Taipalsaaren Willman sanoo.
Ruokolahden Jäppinen sanoo, että kunta myy omakotitontteja vain ympärivuotiseen käyttöön, mutta kunnan tahdon kiertämiseksi löytyy porsaanreikiä.
– Voi käyttää bulvaania, ja yksityinen tontin tai talon omistaja myy, kelle haluaa. Ei siinä kunnalta kysellä eikä kunta mitään asialle voikaan.
Jäppinen on huolissaan myös siitä, että kiinteistöjen hinnat ovat nousseet venäläisten tekemien kauppojen vuoksi. Heillä kun tuntuu olevan rahaa.
– Toivottavasti suomalaiset eivät putoa tässä hintakilpailussa pelistä pois. Venäläisillä on suurta kiinnostusta myös matkailupuolen kiinteistöihin ja ylipäätään kaikkeen, mikä on kaupan.
Jäppinen muistuttaa, että asialla on myös myönteinen puolensa.
– Venäläiset tuovat työtä rakentajille ja palveluyrityksille.
METSÄYHTIÖT UPM ja Stora Enso ovat kaavoittaneet omistamiaan rantoja ahkerasti Etelä-Karjalassa loma-asuntotonteiksi. Tontteja on myyty myös venäläisille.
– Kun tontit ovat vapaassa myynnissä, ja ihmiset ostavat niitä rehellisesti, niin mikä estäisi myymästä myös venäläisille, maankäyttöpäällikkö Matti Hyytinen UPM:stä kertoo.
Hyytisen mukaan rantatontteja ei juuri myydä köntässä vaan tontti kerrallaan.
– Venäläisille on myyty yhteensä korkeintaan joitakin kymmeniä tontteja, mikä on vähän kaikista kaupoistamme. He ovat kuitenkin kasvava ostajaryhmä.
Markku Ketolainen vastaa Stora Enson tonttimarkkinoinnista Tornator Oy:ssä Imatralla. Ketolainen arvelee, että rantatonteista 15-20 prosenttia menee venäläisille.
– Kaikki asiakkaat ovat tervetulleita, koska toimimme vapailla markkinoilla. Ei ostajia voi ruveta rajaamaan, ja venäläisten osuus ostajista on ollut kasvussa.