ANNE KOKKONEN
MOOTTORIKELKKAILU on kova sana tämänkertaisen
ajokauden päättyessä. Maakunnallisen
moottorikelkkareitin maanomistajakuulemiset
käydään yhdeksässä kunnassa pääsiäisen ja vapun
välisenä aikana eikä kommentteja todennäköisesti tarvitse herutella.
Reittilinjausesitys alkaa olla jo
esittelykunnossa, viimeisiä tarkistuksia ja
hiontoja tehdään paraikaa. Omistajatietojen
kerääminen maanmittauslaitokselta sekä 2 0003
000 maanomistajan osoitetietojen hankkiminen
vievät kuitenkin vielä useita viikkoja.
Maanomistajille lähtevässä kirjeessä pyydetään
lausunnot hankkeesta ja kutsutaan kuntakohtaiseen
kuulemistilaisuuteen. Kirjeeseen liittyy
karttaote sekä runkoreittisuunnitelmasta kertova
esite, kertoo Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön
asiamies ja hankkeen projektipäällikkö Hanna Ollikainen.
ETELÄ-KARJALAN liitto ja Etelä-Karjalan
virkistysaluesäätiön kunnat käynnistivät
maakunnallisen moottorikelkkareitin suunnittelun
viime vuonna. Yleisen kelkkauran rakentaminen
todettiin tarpeelliseksi, sillä
kelkkailuharrastus on kasvussa ja virallisen,
pysyvän runkoreitin katsotaan vähentävän villiä
kelkkailua. Maakunnallisesta reitistä olisi
hyötyä myös alueen talvimatkailulle.
Moottoriliikennelaki kieltää liikkumisen
maastossa ilman maaomistajan lupaa ja lupa
joudutaan kysymään myös tässä tapauksessa.
Luvattomasta kelkkailusta on kuitenkin vuosien
varrella aiheutunut niin monia harmeja ja
kärhämiä, että kaikki eivät halua mistään
hinnasta kelkkareittiä omille mailleen.
Ollikaisen mukaan kyselyjä reitin sijainnista on
jo tullut, samoin etuajassa annettuja
kommentteja. Suunnitelmaluonnoksessa on pyritty
yhdistämään tarkoituksenmukaisuus mahdollisimman
vähäisen haitan tuottamiseen, mutta
parannusehdotukset otetaan mielihyvin vastaan.
Alustavan suunnitelman mukaan kelkkareitti kulkee
pitkälti Kuutostien, valtatie 13:n sekä
Savitaipaleella myös Tuohikotintien ja
Suomenniemellä Varpasentien läheisyydessä.
Taipalsaaren kirkonkylään reitti ulottuu
Savitaipaleelta käsin maantielinjaa seuraten.
Hyväksi käytetään mahdollisimman paljon muun
muassa voimajohtokäytäviä, mutta etenkin kuntien
taajamissa joudutaan keksimään aivan uusia ratkaisuja.
Vesistöosuuksia pyritään välttämään, mutta
niitäkin kyllä on ihan parissa kohdassa, Ollikainen tunnustaa.
Etelä-Karjalan kunnista Lemi ja Luumäki jäävät
reittisuunnitelman ulkopuolelle. Lappeenrannasta
Savitaipaleelle kulkeva osuus tosin on merkitty
kulkemaan Lemin kautta nykyistä kelkkakerhojen uraa pitkin.
REITTISUUNNITELMAN on määrä valmistua kuluvan
vuoden loppuun mennessä ja toistaiseksi edetään
täysin aikataulun mukaisesti. 70-prosenttisesti
EU:n ohjelmarahalla toteutettava hanke käsittää
suunnitelmaosuuden muttei käytännön rakentamista.
Se vaatisi jatkohankkeita. Laskelmia reitin
rakentamisesta ja ylläpitokustannuksista tehdään
jo tällä hetkellä, Ollikainen huomauttaa.
Virkistysaluesäätiö pyysi äskettäin kotisivullaan
esityksiä kelkkareitin tulevasta ylläpitäjästä,
mutta tammikuun loppuun mennessä tuli vain
toistakymmentä vastausta. Ollikainen toivoo, että
esimerkiksi kelkkakerhot esittäisivät vielä asiasta omia näkemyksiään.
Reitinpitäjän hyväksyminen tehdään
reittisuunnitelman yhteydessä. Reitinpitäjäksi
kaavaillaan maakunnallista organisaatiota, Ollikainen paljastaa.
Saatujen palautteiden pohjalta tarkistettu
reittisuunnitelma tulee loppuvuodesta kuntien
ympäristöviranomaisten hyväksyttäväksi. Reitin
pysyvyys vahvistetaan reittitoimituksella, jossa
määrätään myös reitistä maanomistajille aiheutuvien vahinkojen korvaaminen.
Kuvateksti
Olli Hirvonen ja Kai Vainio kelkkailevat vielä
toistaiseksi kelkkakerhon ylläpitämällä uralla,
joka on virallisesti vain kerhon jäsenten käytössä.