Suurhallihaaveista siirrytään ripeästi käytännön toimiin

Lappeenrannan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heikki Järvenpää kokoaa toimikunnan, joka alkaa viedä hanketta eteen päin. Urheiluväki on hankkeessa mukana yhtenä rintamana.

KAISA JUNTUNEN

LAPPEENRANTA. Etelä-Karjalan urheiluväki on haaveillut vuosikymmeniä omasta suurhallista. Asiaa on vatvottu pienissä kuppikunnissa ja hallia on ehditty piirtää Harapaisen kentälle. Saimaankaupunkia touhuttaessa halli oli taas voimakkaasti esillä, mutta puheet siitä hautautuivat ketjukaupungin mukana.

Lappeenrantaan kokoontui keskiviikkona kattava joukko eri seurojen edustajia ja kuntapäättäjiä Parikkalaa myöten keskustelemaan ikuisuusaiheesta. Ilta päättyi konkreettiseen nytkähdykseen: Lappeenrannan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heikki Järvenpää lupasi koota toimikunnan, joka alkaa viedä hanketta toden teolla eteen päin.

– Kahden viikon päästä minulla on asiasta kerrottavaa, Järvenpää lupasi.

Ripeä Järvenpää saa ollakin, mikäli aikoo toteuttaa häntä hommaan kosineen EKLU:n (Etelä-Karjalan liikunta ja urheilu) puheenjohtaja Kalevi Ikosen toiveen.

– Tavoitteena on, että kolmen vuoden päästä on kuokka maassa, muotoili Ikonen.

Lappeenrannan Urheilumiesten puheenjohtaja Pentti Viskari ehätti toivomaan, että Lappeenrannassa järjestettäisiin yleisurheilun halli SM-kilpailut vuonna 2010. Lappeen raviradan toimitusjohtaja Kari Tiainen taas haluaisi organisoida vuonna 2009 Lappeenrannassa pidettävien kuninkuusravien oheistapahtumat uutuuttaan hohtavaan suurhalliin.

Järvenpää esitti täkyinä muutamia hallin mahdollisia sijaintipaikkoja ja ne ovat kaikki Lappeenrannassa.

– Lentokentän länsipää, Kimpisen harjoituskenttä, ammattikoulun monttu, Kahilanniemi (kun golf siirtyy), Huhtiniemi, Kisapuisto, hän luetteli.

Karjala Areena vilkkuu jo maakuntakaavassakin.

– Otimme sen perästä kysymysmerkin pois, kertoi maakuntahallituksen jäsen Ari Berg.

Parikkalan kunnanhallituksen puheenjohtajan ominaisuudessakin Berg näytti vihreää valoa hallille.

– Mutta Parikkalaan sen ei tarvitse tulla, hän virnuili.

Samaan saliin kokoontuneet eri lajien ihmiset vakuuttivat olevansa yhtenä rintamana hallihankkeen takana. Moneen kertaan todettiin, että Etelä-Karjala on ainut maakunta, jolta uupuu monitoimihalli. Hallin tarpeellisuudesta kuultiin monta konkreettista esimerkkiä. Tällä hetkellä urheiluseuroilta ja vanhemmilta kuluu pitkä penni talven mittaan, kun lapset ja nuoret reissaavat harjoitteluolosuhteiden perässä pitkin Etelä-Suomea. Aikuisiksi varttuneet maakunnan lahjakkuudet puolestaan hakeutuvat kärkkäästi asumaan sinne, missä voi treenata.

Tilat ovat niin kortilla Lappeenrannassa, että urheiluseurat joutuvat kamppailemaan harjoitussaleista ja -ajoista.

– Olemme positiivisen ongelman edessä. Meillä on ihmisiä, jotka haluavat liikkua enemmän kuin on tiloja, yleisurheiluvalmentaja ja kaupunginvaltuutettu Markus Iitiä painotti.

Keskusteluun tuotiin myös kansanterveydellinen näkökulma. Kunnilta ja valtiolta menee valtavat summat rahaa elintasosairauksien hoitamiseen. Ihmiset kenties liikkuisivat enemmän, jos heillä olisi hyvät olosuhteet.

– Olemme altavastaajina, kun meiltä puuttuvat tilat suurten messujen tai konferenssien järjestämiseksi, totesi puolestaan matkailubisneksen terveiset tuonut Imatran seudun kehitysyhtiön toimitusjohtaja Janne Vehmaa.

Hallilla todettiin olevan myös suurta imagollista merkitystä.

– Halli nostaisi maakunnan profiilia täällä järjestettävien valtakunnallisten tapahtumien kautta, totesi alustuksen pitänyt Etelä-Saimaan päätoimittaja Pekka Lakka.

Raha on hanketta jarruttava armoton realiteetti. Hallia varten pitäisi löytyä vähintään 10 miljoonaa euroa.

– Se on aivan varmaa, että maakunnasta löytyy se raha. Se vaatii vain päätöksiä, Lakka uskoi.

Pohjois-Karjalassa murehdittiin pitkään samaa asiaa, mutta nyt Joensuussa seisoo hulppea Areena. Joensuun liikuntajohtaja Pekka Könni kertoi eteläkarjalaisille kuinka he tekivät mahdottomasta totta. Naapurimaakunnassakin hallia jouduttiin työstämään parikymmentä vuotta ennen kuin se alkoi nousta Joensuun keskustan kupeeseen.

Joensuulaiset korostivat alusta asti hallin monitoimisuutta. Se palvelee yhtä hyvin kongressi kuin liikuntapaikkanakin. Pohjoiskarjalaiset keksivät myös puuhata Suomen suurinta puurakennusta ja se idea kantoi.

KUVATEKSTI

SEPPO RAUTIOVAARA

Joensuun liikuntajohtaja Pekka Könni kertoi eteläkarjalaisille kuinka pohjoiskarjalaiset onnistuivat saamaan oman Areenan.

Kirjoittaja:
Kaisa Juntunen