LEENA SALLINEN
Etelä-Karjalan suurpetoneuvottelukunta koettaa saada vireille tutkimuksen rajaseudun susikannan rakenteesta ja geneettisestä taustasta.
– Tarkoitus on selvittää, toimiiko Venäjä reservialueena meikäläisille susille, kertoi neuvottelukunnan sihteeri, suunnittelujohtaja Arto Hämäläinen Etelä-Karjalan liitosta.
Hänen mukaansa tutkimus voisi olla EU-rahoitteinen hanke ja se toteutettaisiin rajan molemmin puolin.
Yli rajan ulottuva susitutkimus piti jo toteuttaa Yhteiset uhanalaiset -tutkimusprojektissa, joka päättyi vuodenvaihteessa. Siinä selvitettiin EU:n tuella muun muassa liito-oravan ja ja valkoselkätikan esiintymistä Venäjän lähialueilla. Sudet jäivät projektista pois rahapulan takia.
Etelä-Karjalan suurpetoneuvottelukunta piti ensimmäisen kokouksensa Lappeenrannassa perjantaina. Se päätti ensi töikseen myös valmistella kannanoton niin sanottujen häirikkösusien kaatolupamenettelyn kehittämisestä.
– Lupien käsittely nopeutuu kun sen pohjaksi saadaan nettiperusteinen seuranta, totesi neuvottelukunnan puheenjohtaja Antti Rämä.
Suurpetohavaintojen internet-tietojärjestelmään siirrytään koko Kymen riistanhoitopiirin alueella keväästä alkaen. Järjestelmä on yhteydessä Riista- ja kalatalouden (RKTL) ja maa- ja metsätalousministeriön tietojärjestelmiin.
Ainakin aluksi se on tunnusten takana. joten tavalliset kansalaiset eivät pääse tutkimaan, onko petoja nähty heidän marjamaillaan.
Suurpetoneuvottelukunta suunnitteli myös petoseminaarin järjestämistä. Se pyrkii muutenkin jakamaan tutkittua tietoa suurpedoista.
– Tavoitteena on olla eri organisaatioiden edustajien keskustelufoorumina, Antti Rämä määritteli neuvottelukunnan perustehtävän.
Neuvottelukunnan ensimmäinen kokous sujui sopuisasti, joskin jäsenten susikannoissa ilmeni eroja.
Kymen läänin kennelpiiriä neuvottelukunnassa edustava kansanedustaja Seppo Lahtela vaati eroon pääsyä häirikkösusista ja katsoi muidenkin susien tekevän kohta koirien kanssa metsästyksen mahdottomaksi..
Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin edustaja Raija Aura totesi häirikkösuden käsitteellä olevan erilaisia tulkintoja. Hän myös ymmärsi susien kaadon poikkeuslupien viipymistä.
– Ei niitä voi myöntää päivässä tai kahdessa, koska pitää osoittaa, että sama susi tulee pihaan toistamiseen.
MTK Etelä-Karjalan toiminnanjohtaja Tuomo Hintsanen totesi petojen ja petopelon lisääntyvän kun maaseudun asutus harvenee.
– Vaikea on suojata maakunnan 200 karjatilaa pedoilta suurimittaisella aitaamisella, hän myös muistutti.
Kuvateksti
Suurpetoneuvottelukunta tiedotti ensimmäisen kokouksensa päätöksistä perjantaina. Kuvassa Erkki Kiukas (oik.), Antti Rämä, Raija Aura ja Anssi Hakman.
Kuva: SEPPO RAUTIOVAARA