PÄIVI VENTO
RAUTJÄRVI. Työn Vuoksen työpajassa ihmetellään Imatran työvoimatoimiston Simpeleen palvelupisteen aukiolojen supistamista. Työvoimatoimiston palveluja on Rautjärvellä saanut helmikuun alusta lukien vain kerran viikossa.
Työn Vuoksen pisteessä työtä tekevät Sirpa Perälä, Eira Aaltonen ja Pentti Nenonen epäilevät kynnyksen asioida matkan päässä Parikkalassa tai Imatralla olevan monille korkeammalla. Heinäkuusta pelkän tietokoneen varaan jääminen herättää vahvoja epäilyjä.
– Kyllä minulla ainakin pitää sitten olla poika mukana neuvomassa koneen käyttöä, Pentti Nenonen tunnustaa.
– Nuoret osaavat koneen käytön kyllä, mutta entä iäkkäämmät? Koneellahan on nykyään kaikki hakukaavakkeetkin, Eira Aaltonen ihmettelee.
Imatran työvoimatoimiston apulaistoimistonjohtaja Matti Vepsäläinen kertoo, että Rautjärven kunnan eteläpäästä on aina asioitu Imatralla. Simpeleen asiakkaita on näkynyt Imatran sekä Parikkalan toimipaikoilla muutamia.
Rautjärvellä on noin 250 työtöntä. Vepsäläinen muistuttaa, että osalla joukosta on koulutusta ja valmiudet etsiä töitä omatoimisesti. Palvelupisteen aukioloaikojen supistumisesta kärsii se osa työttömistä, joilla työllistyminen on muutenkin vaikeaa.
Oman palvelupisteen aukioloaikojen supistaminen heikentää siis juuri tämän joukon mahdollisuuksia edelleenkään löytää työtä?
– Kulkeminen voi tosiaan olla vaikeaa, jos ei ole omaa autoa. Mutta toivomme, että Imatralle tai Parikkalaan menijät hyötyisivät mahdollisuudesta saada kerralla eri alojen asiantuntijoiden palveluja. Se taas edistäisi työttömän tilannetta, Vepsäläinen sanoo.
KAIKKI TYÖTTÖMÄT eivät kolkuttele työvoimatoimiston ovia. Esimerkiksi Sirpa Perälä on nykyään Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen asiakas. Matti Vepsäläinen kertoo, että rautjärveläisistä vaikeasti työllistettävistä neljäkymmentä on ohjattu sinne.
Perälä on tyytyväisempi kuin ollessaan työvoimatoimiston asiakas, koska nyt hän saa kaikki palvelut samalta luukulta.
Eira Aaltonen otti itse yhteyttä Työn Vuokseen päästäkseen nykyiseen työhönsä, hoitamaan työnhakijoiden lounasruokailua. Ylipäätään hän kertoo etsivänsä työpaikkansa itse.
– Olen tehnyt töitä hoitopuolella ja sinnehän ei työkkärin kautta juurikaan väliaikaista työvoimaa haeta.
Aaltonen arvioi työvoimatoimiston palvelujen vieraantuneen työttömistä. Oma aktiivisuus on se, jolla töitä saa.
– Työvoimatoimistoa olen tarvinnut työmarkkinamaksun hoitajaksi, Aaltonen kuittaa. Muistaa sitten, että on joskus käynyt toimiston päätteellä katsomassa työpaikkoja ja kursseja.
Työvoimatoimiston aukiolon supistus pani kiertämään huhun, että työpaja olisi suljettu. Työn Vuoksen Simpeleen toimipisteen työvalmentaja Sirkka-Liisa Leskinen ja esimies Toni Hara oikaisevat asian.
– Täällä me edelleen tehdään töitä voimallisesti, Leskinen sanoo.
Työpajalla on heitetty ajatus, miksi työvoimatoimiston tuleva sähköinen palvelupiste ei voisi olla sijoitettuna Työn Vuoksen tiloihin.
Matti Vepsäläinen sanoo sähköisen pisteen sijoituspaikan olevan auki. Neuvotteluja käydään kunnan ja Kelan kanssa, eikä Vepsäläinen pidä työpajalaistenkaan ehdotusta huonona.
– Koko tilanne elää nyt. Katsotaan, kuinka rautjärveläiset työttömät löytävät Imatralle ja Parikkalaan ja millaiset ovat M-realin yt-neuvottelujen tulokset. Tuleeko sieltä aktiivisia työnhakijoita ja minkä verran, ja millaisin järjestelyin työttömäksi jääneiden palvelut hoidetaan.
PÄIVI VENTO
Kuvateksti
Pentti Nenonen kauhistelee sitä, että hänellä on Imatran työvoimatoimistoon matkaa 60 kilometriä, Parikkalaankin 34 kilometriä.