JYRI HÄNNINEN
LAPPEENRANTA. Klaus Pelkonen ja Seppo Aho arvostelevat viime vuoden lopulla julkaistua Rakennettu Lappeenranta -teosta.
Arkkitehtikaksikon mielestä kirja on niin heikkotasoinen, että se tulisi vetää pois myynnistä.
– Kirja on kuin entisen sotilaan asento: se ei parane korjaamalla vaan pitäisi tehdä kokonaan uusi, Pelkonen sanoo.
Pelkonen ja Aho pitävät kirjan lähtökohtaa hyvänä. Luettuaan teoksen he ovat kuitenkin löytäneet siitä lukuisia virheitä muun muassa arkkitehtien nimistä, terminologiasta ja muista yksityiskohdista.
– Tällaiseen teokseen päätyy aina joitain virheitä. Mutta nyt niiden lukumäärä on kohtuuttoman suuri. Pelkään, että virheet alkavat elää omaa elämäänsä, sillä teosta käytetään lähteenä eri yhteyksissä, Pelkonen toteaa.
Kaksikon mukaan kirjan otsikolla ei ole sisällöllistä katetta, koska siinä on käsitelty vain osia rakennetusta Lappeenrannasta.
Myös kerroksellisuus on jäänyt teoksesta pois, kun siinä esitellään suurelta osin vanhoja rakennuksia.
– Yksittäiset kohteet on valittu mielivaltaisesti, paljon tärkeää on jäänyt pois ja turhia kohteita esitellään liiaksikin, Pelkonen sanoo.
Pelkonen on eläkkeellä oleva Lappeenrannan rakennusvalvontaviraston päällikkö ja Aho eläkkeellä oleva Lappeenrannan kaupunginarkkitehti.
KIRJA KUULUU Etelä-Karjalan museon julkaisusarjaan ja sen on kirjoittanut Kaija Kiiveri-Hakkarainen. Teoksessa esitellään Lappeenrannan arkkitehtuuria laaja-alaisesti.
Teosta varten on inventoitu 188 aluetta, 1 866 kohdetta ja 5 596 rakennusta. Inventoinnista on koottu tietokanta Lappeenrannan kaupungin intranetiin.
Hanke on toteutettu EU- sekä Lappeenrannan kaupungin rahoituksella. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 111 000 euroa.
Kiiveri-Hakkaraisen mielestä arvostelun takana on lähinnä kosto vanhoista tapahtumista.
Kiiveri-Hakkarainen ajoi Lappeenrannan keskustassa olevan Hinkkasen talon suojelua, jonka purkamista etenkin Pelkonen on kannattanut näkyvästi.
– Tässä ei niinkään arvostella kirjaa vaan muun muassa Hinkkasen talon suojelua. Kateus on kauhean ruma sairaus, ja tässä tapauksessa se näyttää tavallistakin vihreämmät kasvot, Kiiveri-Hakkarainen sanoo.
Kiiveri-Hakkarainen myöntää, että teoksessa on myös virheitä, joilta ei hänen mukaansa voi edes välttyä. Tämä asia mainitaan teoksen johdannossakin.
Tämä johtuu siitä, että tietokannoissa olevat asiatiedot ovat usein virheellisiä.
– Kirjan tiedot perustuvat merkittävissä määrin Lappeenrannan rakennusvalvontaviraston rakennustietorekisteriin. Siis Klaus Pelkosen aikaisemmin johtaman viraston tietoihin, Kiiveri-Hakkarainen sanoo.
PELKOSEN JA AHON vaatimukselle vetää kirja pois myynnistä Kiiveri-Hakkarainen hymähtää.
– Vaatimus on lapsellista kostoajattelua. Sitä paitsi teoksen ensimmäinen 500 kappaleen painos on jo lähes loppuunmyyty.
Kiiveri-Hakkarainen sanoo, ettei hänellä ole mitään asiallista kritiikkiä vastaan. Keskustelua saa ja pitääkin käydä, Kiiveri-Hakkarainen toteaa.
– Jos herrakaksikko kokee, että asiat ovat kovin väärin, he olisivat voineet tehdä paremman teoksen tilalle.
PELKONEN JA AHO ihmettelevät teoksessa virheiden lisäksi myös kohteiden esittelyä. Heidän mukaansa eri alueita ja tyylisuuntia esitellään sattumanvaraisesti, ilman johdonmukaisuutta. Tämän takia kirjan perusteella ei voida vetää tarpeellisia johtopäätöksiä tai kehityskaaria.
Kaksikon mielestä kirjan ohjausryhmän työskentely on pettänyt pahemman kerran. Heidän mukaansa luettamalla kirja paikallisilla asiantuntijoilla suurin osa virheistä olisi saatu napattua pois.
Pelkosen ja Ahon mielestä kirjan sisällöltä olisi pitänyt vaatia myös selkeämpää johdonmukaisuutta ja tarkastella sen peruslähtökohtia kriittisemmin.
HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN puheenjohtajana toiminut museotoimenjohtaja Olli Immonen on kuullut kirjaan kohdistuvasta arvostelusta. Hän on myös antanut asiasta kommenttinsa kulttuuritoimenjohtaja Heikki Timoselle.
Immosen mielestä Ahon ja Pelkosen arvostelu on sisällöllisesti heppoista.
– Virheet pitää tietenkin korjata kaupungin tietokantaan ja kirjan seuraavaan painokseen.
Käsitykseni mukaan virheet ovat pieniä ja enemmän makuasioita.
– Aho ja Pelkonen moittivat muun muassa sitä, että välillä puhutaan arkkitehdin suunnitelleen ja toisaalla piirtäneen kohteen, Immonen sanoo.
Arkkitehtikaksikko arvostelee teosta myös siitä, että siinä on annettu liian suuri painoarvo vanhemmalle rakennuskannalle.
Immosen mukaan tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että Lappeenrannasta ei löydy suurta määrää arkkitehtonisesti merkittäviä uusia kohteita.
– Tässä asiassa Aho ja Pelkonen voivat katsoa peiliin. He ovat olleet viime vuosikymmenet kaupunkisuunnittelusta vastaavia keskeisiä virkamiehiä, Immonen sanoo.
Kuvateksti
Klaus Pelkosen (vas.) ja Seppo Ahon mielestä Rakennettu Lappeenranta -teos on huolimattomasti tehty ja tasoltaan heikko.
Kuva: SEPPO RAUTIOVAARA