MATTI VEIJALAINEN
VUOKSELLE virran latvoilta Laatokalle asti pääsee nyt viisumivapaalle virtuaalimatkalle. Lipun ojentaa Etelä-Karjala-instituutti.
Instituutti on EU-projektinsa tuloksena avannut internetiin uudet Vuoksi-sivut. Niiltä löytyy 500 valokuvaa, videoesityksiä sekä asiatietoartikkeleita Vuoksesta ja sen rantamien elämästä ennen ja nyt.
Uudet vuosina 2005 ja 2006 kuvatut kuvat kertovat nykyisyydestä, joka sekin on kohta menneisyyttä.
– Paikat ja maisemat muuttuvat. Mielestämme tämä ajankuva oli hyvä tallentaa nyt, Etelä-Karjala-instituutin johtaja Kalle Michelsen sanoo.
INSTITUUTIN tutkimusmatkalaisten mukaan Venäjän puolella maisemia muuttaa erityisesti virkistyskäyttö. Uusrikkaat rakentavat mahtavia datshojaan ja muutkin pietarilaiset tulevat joelle mielellään viettämään kesäisin vapaa-aikaansa. Venäläisten keitaana Vuoksi on Michelsenin mukaan noussut jopa kulttiasemaan.
Vuoksi-sivut toimittaneen tutkijan Pekka Raution mukaan hänellä ei henkilökohtaisesti ollut valaistunutta käsitystä Vuoksen olemuksesta ennen kuvausmatkoille lähtöä. Niinpä joen mutkien takaa tuli vastaan yllätyksiä, jotka kaikista myllerryksistä huolimatta olivat Raution mukaan enimmäkseen positiivisia.
– Maisemat ovat upeita. Vielä on alkuperäistä luontoa häivähdys jäljellä, Rautio kommentoi kokemuksiaan.
Kalle Michelsenin mukaan Vuoksi-sivuja toivotaan avattavan ahkerasti erityisesti kouluissa. Vuoksi puhkaisi uomansa Imatralta Salpausselän läpi Laatokkaa kohti 6 000 vuotta sitten, mutta nykypolville asti virran pitkä historia ei ole kunnolla avautunut.
– Vuoksi on monilta unohtunut joki, koska sotien jälkeen virtaa jäi Suomen puolelle vain 14 kilometriä. Tuntemus päättyy rajapuomiin, Michelsen sanoo.
VUOKSI-SIVUJEN yksi tarkoitus on koettaa aktivoida jokeen liittyvää matkailua luomalla kysyntää. Michelsenin mukaan ihmisillä on ollut rajantakaisiin Vuoksi-seikkailuihin lähtemisessä pelkoja. Tässä tapauksessa tiedon uskotaan vähentävän tuskaa.
Instituuttimatkalaisten venekipparina ollut imatralainen matkailuyrittäjä Taisto Kainulainen sanoo Vuoksea ilmiöksi, jonka varaan kannattaa rakentaa uusia suunnitelmia sekä yrittäjien että omatoimimatkalaisten.
– Se on hyvä muistaa, että Venäjän puolella kaikkien veneiden tavallisesta soutuveneestä lähtien on aina oltava rekisteröityjä, Kainulainen neuvoo ensimmäisiä innostujia.
Vuoksi-sivuja voidaan täydentää sitä mukaa, kun tärkeää tietoa kertyy lisää. Ihmisten kollektiivista muistia aiotaan hyödyntää tiedon kartuttamisessa.
Suunnitelmissa on muun muassa innostaa ja opastaa Vuoksen sivuille karjalaisseurojen tositietäjiä.
Virtuaalivuoksi löytyy nettiosoitteesta www.lut.fi/eki/vuoksivirtaa.
Kuvateksti
Äyräpään hiekkarantainen Vuoksi odottaa uuden kesän uimareita.
Kuva: KRISTIINA KORJONEN-KUUSIPURO