JORMA HERNESMAA
Joutsenon kaupunki hyötyy aidosti kuntaliitoksesta Lappeenrantaan. Ulkopuolinen asiantuntija arvioi Joutsenon Energian arvon. 10-20 miljoonan euron suuruinen summa menee täysimääräisesti Joutsenon investointeihin. Näin liitosneuvottelijat haluavat väistää vuoden 1967 Lauritsalan kuntaliitoksen ikävät muistot. Kauppala jäi pitkäksi aikaa Lappeenrannan takapihaksi.
Kuntaliitoksen taloudelliseksi hyödyksi on selvityksessä arvioitu 0,5 veroprosenttia nykyiseen verrattuna. Lappeenrannan ja Joutsenon palvelut säilyvät tai voivat jopa kohentua paremman talouden kautta. Vaihtoehtoisesti veroprosenttia voi laskea.
Yhdistymisavustus on 7,2 miljoona euroa. Tärkein kriteeri liitokselle onkin talous. 70 000 asukkaan maakuntakeskus saattaa houkutella myös yrityksiä Lappeenrantaan. Ääni valtakunnan päättäjien suuntaan on ainakin nykyistä voimakkaampi.
Kaikki Joutsenon nykyiset palvelut ovat saatavissa jatkossakin Joutsenosta. Kenenkään ei tarvitse ajaa niiden perään Lappeenrantaan. Joutsenolaiset säilyttävät lukionsa, koulunsa, lääkärien vastaanoton, hammashuollon, vuodeosaston ja päiväkotinsa.
Johtavassa asemassa olevien virkamiesten – herrojen, kuten on markkinoitu – määrä vähenee, kun hallinto kevenee päällekkäisyyksiä poistamalla. Vapautuvat määrärahat voi ohjata suoritusportaaseen, jos uusi kaupunginvaltuusto niin haluaa.
Tässä muutamia faktoja, joilla joutsenolaiset voivat arvioida liitoshalujaan. Kuntaliitoksissa tunteet usein jylläävät. Katse kannattaa kääntää ainakin kymmenen vuoden päähän.
Jos Lappeenranta ja Joutseno pystyvät yhdistymään, on se osoitus maakunnallisesta aktiivisuudesta. Nurkkakuntaisuuden hurmasta saimme näyttöä, kun Saimaankaupunkia yritettiin synnyttää. Lappeenrannan ja Joutsenon mahdollisen liitoksen seurauksena Imatra jää yhä selvemmin paitsioon.
Yksittäisen kaupunkilaisen onnellisuus ei kuntaliitoksessa kasva, jos ei laskekaan. Elämä jatkuu, vaikka hanke kariutuisikin. Tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen vain muuttuu vaikeammaksi. Lappeenranta ja Joutseno menettävät selvää rahaa, ehkä maakunnan mainekin saa uuden kolauksen, arkisten palvelujen turvaaminen tuottaa vaikeuksia ja kunnallisveron korotuksia on edessä.
Joutsenolaista identiteettiä on mahdollista vaalia kotiseututyönä kuten tähänkin asti. Jokainen voi myös kysyä hiljaa itseltään, kuinka tärkeitä hallinnolliset kuntarajat itse kullekin ovat. Joutseno ei nimenä mihinkään häviä.
Kuvateksti
Kaupunginjohtajat Seppo Miettinen (vas.) ja Kari Korkiakoski luotsaavat Lappeenrantaa ja Joutsenoa yhteen.
Kuva: SEPPO RAUTIOVAARA