ARTTU MUUKKONEN
IMATRA. Kiipeän pieniä tikkaita pitkin ylös kohti Imatrankosken siltaa. Kiipeily- ja ammattikäyttöön tarkoitetut turvavaljaat kiristävät hieman epämukavasti, mutta tällä kertaa se luo edes vähän turvallisuudentunnetta. Nyt ollaan korkealla.
Janne Hinkkanen Taikuri ja Teräsmies Ky:stä on kiinnittänyt kiipeilypultit edellisenä päivänä Imatrankosken sillan alareunalle. Yli 3 000 kilon vetolujuuden lisäksi yläpuolellani risteilee nauhalenkkejä, jotka ovat varmistusten varavarmistuksia.
Tarkoituksena on kiivetä keskelle siltaa ripustettuja tikapuita pitkin ylös ja sitten päästää irti. Sen jälkeen köydet heilauttavat kokeilijan pitkään heiluriliikkeeseen sillan suuntaisesti. Mitään vaaraa ei pitäisi olla.
PITKÄLTÄ TUNTUVAN kipuamisen jälkeen olen vaijeritikkaiden yläpäässä. Alapuolellani on 20 metriä ilmaa ja kivinen koskenuoma. Ensimmäinen yritys jäi hieman lyhyeksi, joten nyt toisella yrityksellä korkeutta on tuplasti lisää. Puristan testivaiheen kapeita tikapuita tiukasti käsilläni ja huutelen ohjeita. Lisää vakautta toisivat oikeasti käytettävät, huomattavasti leveämmät jaakobintikkaat.
Anna mennä vaan, kuuluu Hinkkasen rohkaiseva ääni alhaalta.
Paljon muuta en kuule. Päästän jalat ja kädet irti ja hetken tuntuu aivan siltä, että nyt tömähdetään tonttiin ja lujaa. Adrenaliinit tärähtävät verenkiertoon juuri, kun köysi nappaa kiinni ja lähtee heijaamaan lujaa vauhtia kohti vastarinnettä.
Yritän huutaa, mutta ääni ei lähde kurkusta mihinkään. Heilurin aiheuttama liike tuntuu vatsanpohjassa ja vauhti tuntuu vain kiihtyvän. Parempi siis nauttia hurjasta kyydistä ja antaa hymyn tulla kasvoille.
Useiden svingien jälkeen jalkani koskettavat taas maata. Hinkkanen ja apumiehet naureskelevat hikiselle testaajalle.
Taisi olla ihan hyvä, varmistajana toiminut heiluri-idean isä Hinkkanen kysyy.
Vastaukseksi on helppo nyökytellä ja kuivata hikinoroja kasvoilta.
JANNE HINKKASEN Taikuri ja teräsmies Ky pystytti viime keväänä pitkän paperisodan jälkeen Imatra Express-vaijeriliu´un yli Imatrankosken. Tämän kesän uutuuden eli tikapuiden ja heilurin yhdistelmän luparuletti pyörähti läpi muutamassa kuukaudessa, ja kaupungilta näytettiin vihreää valoa siltaan kiinnitettäville pulteille.
Alunperin ajattelin kiinnittää siltaan vain perinteiset jaakobintikkaat, mutta käytännön turvallisuusseikat olisivat tehneet siitä liian hankalan. Sitten keksin yhdistää tikkaiden oheen heilurin, jonka avulla varmistaminen ja asiakkaan kontrollointi on helpompaa ja turvallisempaa, Hinkkanen kertaa Imatrankosken elämyskeitaan laajennusosaa.
On ihmisiä, joiden mielestä vaijeriliuku on liian nössö. Tämä uusi kahden klassikkoaktiviteetin sekoitus on tarkoitettu muun muassa heille. Paljon tätä rankempaa ei kannata edes rakentaa, koska silloin kohderyhmä on niin marginaalinen.
ENNEN KESÄKUUN 9. päivän kesäkauden avajaisia edessä on vielä koskitikkaiden testaamista ja hienosäätöä. Hinkkasen mukaan heiluri sopii myös muille kuin adrenaliininarkomaaneille.
Jokainen voi itse valita korkeuden, jolta heilauttaa itsensä liikkeelle. Sinällään jo pelkkä tikkaiden kiipeäminen keskellä tyhjyyttä on monille varmasti riittävä kokemus.
SEPPO RAUTIOVAARA
Kuvateksti
Kesäkuussa avattavissa koskitikkaissa voi kokea korkean tason vauhdinhurmaa, sillä parhaimmillaan hyppy köyden varaan lähtee 20 metrin korkeudelta.
Siltaheiluri
Seikkailija nousee tikapuita pitkin ylös, jonka jälkeen hän päästää valitsemallaan korkeudella irti.
Turvavaljaisiin kiinnitetty köysi heilauttaa kiipeäjän heilurimaiseen liikkeeseen.
Parhaimmillaan seikkailija voi ottaa vauhdit 20 metrin korkeudelta.
Trapetsihyppy
Seikkailija kiipeää kuuden metrin korkeuteen tolpan päälle, jossa on pieni taso.
Tasolta seikkailija hyppää kiinni kolmen metrin etäisyydellä ilmassa keikkuvaan trapetsitankoon.