Categories
Artikkelit

Savitaipaleen hevosmiehet huolestuivat räjäytyshitsauksesta

Saderek Kaakko Oy lupasi minimoida haitat räjäytyksissään. Kyläläiset surivat menetettyä uimapaikkaa.

ANNE KOKKONEN

Mitä räjäytyshitsaus tuokaan tullessaan Savitaipaleelle? Vastaajasta riippuen joko kaksipäisiä vasikoita tai kymmenen uutta työpaikkaa.

Aihe on kuuma, sillä keskiviikkoiltana pidettyyn tiedotustilaisuuteen saapui täyden valtuustosalillisen verran väkeä. Saderek Kaakko Oy:n suomalaisilta osakkailta kyseltiin tietoja yrityksestä ja sen toimintatavoista niin perusteellisesti, että yrityssalaisuudetkin alkoivat olla vaarassa.

Saatiin tietää, että varkautelaisen konepajayrittäjä Markku Tyrväisen, ylipanostaja Kari Kinnusen ja pietarilaisen metallin tukkuvälitystä harjoittavan Vladimir Vakinin viime syksynä perustama Saderek Kaakko Oy haluaa aloittaa teräslevyjen räjähdyshitsauksen entisessä Takomäen louhoksessa Savitaipaleen Kylliälässä. Koeräjäytysvalmistelut alkavat heti kun paikoin yli kymmenen metriä syvä louhos saadaan pumpattua tyhjäksi.

– Emme tule vain käymään, vaan tarkoituksena on harjoittaa täällä kunnollista yritystoimintaa. Räjäytyshitsauksen lisäksi voisimme tehdä levyjen esi- ja loppukäsittelyä, joka merkitsisi noin kymmenen työpaikan syntymistä, Tyrväinen painotti.

RÄJÄYTYKSISTÄ aiheutuu väistämättä melua, jota täytyy rajoittaa ympäristölupaehdoin. Koska vastaavanlaista toimintaa harjoitetaan vain kahdessa paikassa Euroopassa, raja-arvot täytyy määritellä koeräjäytysten yhteydessä suoritettavilla mittauksilla. Tämän osuuden hoitaa tärinä- ja melumittauksiin erikoistunut konsulttiyritys Finnrock Oy.

– Otamme varman päälle ja ulotamme mittausalueen kahden kilometrin säteelle louhoksesta. Mittaamme paineaaltoa, tärinää ja melua kolmesta kohdasta, joissa lähimmät talot sijaitsevat, konsultti Lauri Fagerström kertoi.

Myös ympäröivän metsän tilaa seurataan 50-100 metrin säteellä louhoksesta. Ensimmäinen kartoitus tehdään ennen koeräjäytysten alkua.

Melua ja paineaaltoja yritetään vaimentaa muun muassa rakentamalla louhoksen jätekivistä suojaseinää. Myös kumiesteiden käyttö on mahdollista.

– Joitakin haittoja tästä aiheutuu, mutta toivotaan, että saavutetut hyödyt ovat suurempia, Tyrväinen huomautti.

TAKOMÄEN louhos sijaitsee aivan tien tuntumassa ja etenkin paikalliset hevosmiehet ja -naiset olivat huolissaan tulevan toiminnan vaikutuksista. Räjäytyksiä on tarkoitus tehdä 2-4 kertaa päivässä ja aina ennen räjäytystä tie joudutaan hetkeksi sulkemaan.

– Myö ajetaan siitä hevosilla päivittäin. Miten hevoset reagoi siihen varoituspilliin ja ääneen, Teuvo Havo tiedusteli.

Ratsastajien turvallisuus kyläteillä arvelutti monia ja räjäytyksistä ennustettiin olevan haittaa myös lähiseudun karjataloudelle. Räjäytysäänien stressaamat lehmät poikivat kuulemma kaksipäisiä vasikoita ja kärsivät muutenkin.

Louhokseen kertyneiden vesimassojen pumppaamisen pelättiin aiheuttavan vahinkoja alapuolisille pelloille ja vesistöille. Pahimmassa tapauksessa koko Mankinmyllyn tienoon arveltiin muuttuvan suoksi.

Kallion sisässä kulkeviin pohjavesisuoniin räjäytyshitsaus ei Fagerströmin mukaan vaikuta. Koska räjäytyshitsaus tehdään hiekkapatjan päällä, isku kohdistuu hiekkaan eikä kallioon.

– Mahdolliset vahingot korvataan täysimääräisesti, Tyrväinen vakuutti.

KYLÄLÄISET surivat louhoksen mukana menevää uimapaikkaa, jota on vähävesisellä seudulla vaikea korvata. Metsästäjiä puolestaan rauhoitti tieto siitä, ettei louhoksella tehdä räjäytyksiä viikonloppuisin eikä ympäröiviin metsiin tule liikkumisrajoituksia.

– Räjäytyksiä tehdään korkeintaan neljästi päivässä noin kymmenen kuukautta vuodessa. Se ei ole iso riesa, kun järjestellään asiat niin, että haitat on minimoitu. Mutta jos kylältä tulee valituksia, niin se on piste. Sitten meidän on lähdettävä muualle, Tyrväinen totesi.

Kuvateksti

Jaakko Kylliäinen ja Teuvo Havo haluavat ajaa hevosillaan vapaasti pitkin Takomäentietä myös tulevaisuudessa.

Kuva: JOHANNA KANNASMAA

Kirjoittaja:
Anne Kokkonen