JYRKI NUOTTIMÄKI
LAPPEENRANTA. Technopolis tavoittelee palvelujensa vahvempaa ulottamista Venäjän markkinoille. Pörssiyhtiö hankki aluksi omistukseensa Kareltekin teknologiakeskuksen, ja lähtee nyt toteuttamaan yhdessä kaupungin kanssa Lappeenrannan vetovoimaohjelmaa.
– Lappeenrannasta on muodostunut vilkas Venäjän kaupan keskittymä. Se vetää puoleensa itään suuntaavia länsimaisia yrityksiä ja myös länsimarkkinoille tähyäviä venäläisiä yrityksiä. Näitä me haluamme palvella entistä paremmin, sanoo Technopolis Oyj:n toimitusjohtaja Pertti Huuskonen.
Muita perjantaina julkistetun vetovoimaohjelman painopistealueita ovat metsäteollisuuden vahvistaminen sekä hajautettu energiantuotanto. Vuoteen 2010 kestävä ohjelma pyrkii parantamaan Lappeenrannan alueen asemaa kilpailussa yrityksistä, sijoituksista ja osaajista.
VETOVOIMAOHJELMAN johtajaksi hiljattain valittu Asko Rantanen uskoo ohjelman tuottavan myös tuloksia.
– Täällä on korkealaatuista osaamista innovaatioille, jotka on mahdollista jalostaa yritystoiminnaksi. Toinen toimintalinja on se, että luomme yrityksille sellaiset olosuhteet, joilla niiden on helppo sijoittua joko Lappeenrantaan tai tästä Venäjän puolelle, Rantanen konkretisoi toimintamallia.
Esimerkkinä Rantanen mainitsee Lappeenrannan teknillisen yliopiston korkeatasoisen osaamisen sähköpuolella.
– Suurnopeustekniikan vahva hallinta ja osaaminen on jo poikinut muutamia yrityksiä, mutta lisää yritystoimintaa kaivataan. Me haluamme luoda palveluketjun tuotantotoiminnalle, jonka perusta on yrityksiltä tai yliopistosta tulevissa uusissa innovaatioissa, Rantanen sanoo.
MAAILMAN meno on kiihtynyt ja kiireellistynyt myös yrityselämässä, eivätkä innovaatiot aina lähde liikkeelle, jos ne eivät liity yrityksen ydinliiketoimintaan, Huuskonen sanoo.
Hänen mielestään sattumanvaraisuuteen luottaminen ei enää toimi, sillä myös seutukuntien kova markkinointikilpailu on koventunut.
– Haluamme nyt tarjota markkinointimalleja ja osaamista, jotta uutta yritystoimintaa syntyy, Huuskonen perustelee.
TECHNOPOLIKSEN Lappeenrannan yksikön johtaja Marjut Hannelin luottaa venäläisten yritysten kiinnostuvan toiminnasta Suomessa.
– Myllymäen kauppakeskittymän kehitys kertoo, että asiakkuuskynnys on matala. Seuraava askel on se, että tänne saadaan myös venäläiset yritykset tekemään bisnestä.
Samaa mieltä on Huuskonen, jonka mukaan maailman ensimmäinen teknologiakeskus syntyi juuri tällä tavalla Ranskan Rivieralle.
– Sen perustaja arveli, että jos ranskalaiset haluavat lomailla Rivieralla, he varmaan haluavat tehdä myös työtä siellä.