TUOMAS KAARKOSKI
Opetusministeriö vastaanotti eilen 1 900 nimeä sisältävän adressin ruotsin pakko-opiskelun poistamiseksi. Adressia luovuttamaan lähti Imatralta toimikunta, jonka puuhamiehenä toimii Hannu Koho.
– Olin ajatellut näitä asioita pitkään ja viime syksynä päätin tehdä tälle asialle jotain. Innostuneita löytyi nopeasti ja hanke lähti rullaamaan mukavasti, Koho kertaa.
Opetusministeriöön matkustanut seurue starttasi kohti päämäärää varhain perjantaiaamuna. Vuoksenniskan koulun vanhempaintoimikunnan lisäksi luovutustilaisuuteen saapui jäseniä Vapaa Kielivalinta -yhdistyksestä. Helmikuussa perustetun yhdistyksen puheenjohtaja professori Ilmari Rostila peräänkuuluttaa kieliasiassa rakentavaa keskustelua.
– Tällä hetkellä keskustelussa pyörii vain kaksi argumenttia. Asia tarvitsisi muutakin keskustelua kuin pakkoruotsin vastaista huutamista ja kielen tärkeyden perustelemista Suomen kaksikielisellä asemalla.
Perjantaina aamupäivällä tapahtuneen luovutuksen vastaanotti opetusministerin erityisavustaja Laura Rissanen.
Projektia vetävän Kohon mukaan hänellä ei ole mitään henkilökohtaista hampaankolossa Ruotsia vastaan. Mies on tiedostanut saaneensa hankkeen myötä kielivihaajan maineen.
– Eniten minua tässä ärsyttää yleinen resurssien hukkaaminen. Suomessa on kuitenkin niin marginaalinen kohderyhmä, joka tarvitsee ruotsia oikeasti töissä.
Koho ymmärtää taistelevansa tuulimyllyjä vastaan, mutta kokee velvollisuudekseen ajaa asiaa. Mies antaa kovaa kritiikkiä myös RKP:lle.
– Eihän RKP ole mikään oikea puolue. Kyseessähän on puhtaasti yhden ryhmän edunvalvontajärjestö, joka menee mihin tahansa hallituskoalitioon turvatakseen kielikeskustelun pysymisen jäissä.
Ilman vastoinkäymisiä kieliprojekti ei ole edennyt. Kohon ryhdyttyä ajamaan asiaa hänen omakotitalonsa yläkerta paloi tapaturmassa pahasti sähköjohdon sytytettyä tulipalon.
– Siinä vaiheessa mietin kyllä lyöväni hanskat tiskiin samantien. Hetken mietittyä päätin kuitenkin jatkaa projektia.
Adressi.com -sivustolla ollut adressi joutui useaan otteeseen myös ilkivallan ja häirinnän kohteeksi.
– Itsenäisyyspäivän tienoilla adressiin ilmestyi parin päivän aikana monta tuhatta nimeä. Listalta löytyi diplomi-insinööriä pehmeällä b:llä kirjoitettuna ja 12-vuotiaita ylioppilaita. Joku halusi selvästi sabotoida meidän tekemisiä ja tehdä listasta epäuskottavan, Koho harmittelee.
Koho teki asiasta myös rikosilmoituksen, joka ei kuitenkaan tuottanut tulosta.
Kuvateksti
Opetusministerin erityisavustaja Laura Rissanen (vas.) vastaanotti Hannu Kohon, Ilmari Rostilan, Richard Järnefeltin, Riitta Mustosen ja Kati Suikkasen luovuttaman kieliadressin.
Kuva: MAURI RATILAINEN