Jalkapallon maajoukkueveskari valmistautuu Shanghain kisoihin

Joutsenolainen Heimo Kaartinen pelaa kehitysvammaisten maajoukkueessa lentopalloa, salibandya ja jal

Joutsenolainen Heimo Kaartinen pelaa kehitysvammaisten maajoukkueessa lentopalloa, salibandya ja jalkapalloa. Kesäisin hän treenaa vetämällä pitkiä rullaluistelulenkkejä.

KAISA JUNTUNEN

JOUTSENO. Heimo Kaartinen, 38, on maajoukkuemies kolmessa lajissa. Joutsenolaismies on pelannut arvo-otteluja jalkapallossa, salibandyssa ja lentopallossa.

Viimeisimmät tiukat matsit Kaartinen pelasi toissa viikonloppuna Helsingissä Special Olympics -jalkapalloturnauksessa, jossa 15 kehitysvammaisten maajoukkuetta mitteli paremmuudesta. Suomi sijoittui turnauksessa oman divisioonansa hännille.

– Nehän nyt olivat vain sellaiset lämmittelypelit, maalivahtina pelaava Kaartinen kuittaa.

Turnauksen voittanutta Venäjää vastaan Suomi koki murskaavan 0-6 tappion, mutta saman kohtalon kokivat muutkin joukkueet.

– Venäjä oli liian ylivoimainen ja siksi se suljettiin pois koko sarjasta, Kaartinen huomauttaa.

Enää Kaartista ei harmita, vaikka turnauksessa tulikin pelkkiä tappioita. Ottelujen tiimellyksessä sen sijaan häntä potutti kovasti.

– Kaksi maalia meni ihan liian helposti, hän manailee.

Finnair Stadiumilla järjestetyssä turnauksessa näkyi myös paljon tuttuja julkkiksia. Heistä osa pääsi kokeilemaan Kaartista rangaistuslaukauskisassa.

– Krisse Salminen suuttui kovasti, kun ei saanut maalia. Mikael Forsselin laukauksen kanssa minulla ei ollut mitään jakoa, se oli niin nätti sijoitus.

JOS HELSINGIN pelit olivat pientä lämmittelyä, niin tosikoitokset ovat edessä lokakuussa. Silloin Suomen kehitysvammaisten maajoukkue taistelee Shanghaissa Special Olympics kesämaailmankisoissa.

Kun Kaartiselle tarjottiin maalivahdin paikkaa maajoukkueessa, ei hänen tarvinnut miettiä vastausta.

– Ihan mielelläni lähden Shanghaihin, vaikka en siitä paikasta vielä mitään tiedä. Ainakin siellä on paljon porukkaa.

Hän uskoo, että Suomella on kaikki mahdollisuudet menestyä. Joukkuehenki on hyvä ja pelaajat ovat taitavia, joskin jokunen mies yrittää liikaa yksin.

– Tavoitteena on, että olemme ihan ykkönen. Mutta jos takkiin tulee, niin ei sille mitään mahda.

Kaartisella on takanaan reilun 20:n vuoden kokemus jalkapallosta ja maalivahdin roolista. Nuorena hän pelasi Joutsenon Kullervossa.

– Kun loukkasin oikealta puolelta kylkiluut, vaihdoin lajin lentopalloon. Sitä olen pelannut 10 vuotta.

Sekä jalkapallomaalivahtina että lentopallossa hänen vahvuutenaan on mahtava pomppuvoima.

– Pomppu on sellaiset 68 senttiä.

Kaartisen pelipaikka on ollut maalilla myös kehitysvammaisten salibandymaajoukkueessa. Se laji on ollut viime aikoina jäissä, kun mies on keskittynyt lentopalloon. Kaartinen treenaa kaksi kertaa viikossa Joutsenon Kullervon riveissä.

URHEILU ON kuljettanut Kaartista jo monessa maassa. Lentopallojoukkueensa mukana hän on ollut Tshekeissä ja Irlannissa ja salibandyporukoissa Ruotsissa.

– Saksassa olen käynyt ihan vain hupimatkalla, hän kertoo.

Euroopan ulkopuolella hän ei ole vielä käynyt, joten Kiinan reissu on todella kiinnostava.

Ennen Shanghain reissua joukkue kokoontuu harjoitusleirille Pajulahden urheiluopistoon. Samanlainen leiri oli myös ennen Helsingin turnausta.

– Aika vähän joukkue treenaa yhdessä, kun kaikki asuvat ympäri Suomea, Kaartinen harmittelee.

NÄIN KESÄAIKAAN Kaartisen voi nähdä usein rullaluistimilla. Hän tekee pitkän luistelulenkin kolmesta viiteen kertaan viikossa. Mies luistelee 10-50 kilometriä kerrallaan ja reitti suuntautuu usein Lappeenrannan suuntaan.

– Luistelen sauvojen kanssa, ne pitää olla ehdottomasti.

Talvisin hän laittaa jalkaansa tavalliset luistimet ja suuntaa kaukaloon pelaamaan jääkiekkoa. Toissa talvena mies kokeili lumilautaa, mutta se laji ei napannut.

– Lumilautailusta ei tullut yhtään mitään. Sen vehkeen päälle minua ei enää saa. Tavallisilla laskettelusuksilla tykkään kyllä laskea.

Kaartinen asuu yksin Joutsenon keskustassa ja käy kesätöissä Muukonsaaren leirikeskuksessa. Siellä hän painaa hommia leiri-isännän apulaisena.

– Työ on sellaista nurmikon ajoa ja polttopuiden tekemistä, hän kuvailee.

Kuvateksti

Pomputtelu sujuu Heimo Kaartiselta, mutta lukumäärästä hän ei pidä lukua.

Kuva: SEPPO RAUTIOVAARA

Kirjoittaja:
Kaisa Juntunen