Potilastietojärjestelmä Effican viat rassaavat pahasti terveyspalveluja

Henkilöstö kypsyi hitauteen ja katkoksiin. Efficaa käyttävät Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirit sekä suurin osa alueen kunnista. Kyseessä on valtakunnan laajuisesti valtava pioneeriprojekti.

ANNE KOTIHARJU

LAPPEENRANTA. Sähköisen potilastietojärjestelmän ongelmat kuormittavat pahoin Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson terveyspalveluja. Vuodesta 2002 lukien sisäänajettu TietoEnatorin Effica-järjestelmä ei ole toiminut toivotusti tämän vuoden alusta lukien.

Ohjelmisto ja käyttöönotto on maksanut viisi miljoonaa euroa, minkä lisäksi käyttäjät ovat satsanneet vastaavan summan koulutukseen ja muuhun. Efficalla on nyt 7 000 käyttäjää ja 14 000 työasemaa.

– Henkilökunta on hyvin kiukkuinen. Effican toimintaan ei luoteta. Joskus joutuu jopa käännyttämään asiakkaan pois, kun ei nähdä tärkeitä tietoja. Koko ajan on huoli siitä, että kohta se taas jumittuu, kertoo avosairaanhoidon osastonhoitaja Anneli Heinola Lappeenrannan terveyskeskuksesta.

Vastaava lääkäri Sami Raasakka selvittää Lappeenrannan siirtyneen järjestelmään vuonna 2004. Kun vuodenvaihteessa sairaanhoitipiirit tulivat mukaan, alkoivat ongelmat.

– On pätkimistä ja välillä häviävät yhteydet kokonaan. Kun kaikki tiedot ovat koneella, ajanvarauksesta, laboratoriotuloksista ja 15 vuoden potilastiedoista lähtien, katkos on katastrofi.

RAASAKAN mukaan viimeisten kolmen kuukauden aikana jopa kaksi kuukautta häiriöitä on ollut päivittäin. Muutama viikko sitten ilmaantuivat pahimmat ongelmat.

– Olemme olleet ruohonjuuritasolla aikamoisessa liemessä.

Hitaus raastaa hermoja.

– Kun on aikataulusta myöhässä ja olisi potilaita tulossa, siinä sitten katselee tiimalasia. Se on ihan kamalaa.

Yhteinen potilastietojärjestelmä on Raasakan mukaan valtava etu.

– Joudumme kuitenkin kirjaamaan paljon enemmän tietoa kuin ennen ja jo se vie enemmän aikaa. Hyödyt näkyvät yhteistyössä sairaaanhoitopiiriin.

SAIRAANHOITOPIIRIN johtajaylilääkäri Markku Härmä kehuu niinikään tietojärjestelmän perusideaa.

– Mutta järjestelmät alkoivat piiputtaa. Tätä tuskaa on jatkunut ihan näihin päiviin saakka. Nyt ihan viimeiset ajat ovat menneet paremmin, mutta edelleenkään laskutusta ei uskalleta ajaa järjestelmän läpi. Radiologian järjestelmäkatkoksia oli juuri äsken.

Härmä toteaa, ettei tietojärjestelmä ole hoitotyössä aina mukana.

– Se koskee ihan kaikkea. Mitään ei ole enää paperilla.

Vuoden alussa sairaalassa ryhdyttiin tekemään lääkärikiertoja osastoilla tietokonekärryn kanssa.

– Se ajautui suurin vaikeuksiin maaliskuussa ja huhtikuussa se muuttui ihan mahdottomaksi. Joudumme nyt pitämään yllä kaksinkertaista järjestelmää. Se on todella kuormittanut henkilöstöä, joka on aivan kypsynyt.

PÄIVYSTYSTÄ varten on myös pakko tulostaa paperiversioita.

– Voi tulla äkkitilanne ja tietojärjestelmä ei toimikaan. Menee varmasti vielä tovi, ennenkuin tähän järjestelmään luotetaan.

– Mielestämme laitetoimittaja on reagoinut kauhean loivasti eikä ole ottanut riittävällä vakavuudella ongelmia huomioon.

Härmä kertoo, että jos järjestelmää ei pian saada kuntoon, on edessä ikäviä vaihtoehtoja.

– Olisi erittäin harmillista pilkkoa tätä Kaapo-yhteistyötä.

Projektin viimeisiä osia otetaan käyttöön vielä ensi vuonna.

Sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Partanen vakuuttaa uskovansa, ”että homma vielä toteutuu”.

Järjestelmän käyttöönotto sairaanhoitopiirissä viivästyi jo alunperin vuodella. Ohjelmiston toimittaa TietoEnator, joka tekee yhteistyötä Kymenlaakson sairaanhoitopiirin omistaman Medi IT:n kanssa. Medi IT toimii toimitusjohtaja Timo Koivun mukaan projektissa alueellisena toimijana ja koordinaattorina, joka auttaa käyttöönotossa.

Kirjoittaja:
Anne Kotiharju