LEENA SALLINEN
LAPPEENRANTA. Generalissimus Suvorov 1730-1800 -näyttely avautuu viikon viiveellä Etelä-Karjalan museossa yleisölle maanantaina. Perjantaina näyttelyaineistoa pantiin urakalla esille.
Työssä oli museon omaa väkeä ja apujoukkoja Pietarin Suvorov-museosta, josta näyttelyn esineet ovat pääosin peräisin. Osa niistä on ensi kerran esillä Venäjän rajojen ulkopuolella.
Ensikerta viivästyi, koska Venäjän viranomaisten vaatimat lisäselvitykset pidättivät esineistöä Pietarissa.
Mitähän Aleksandr Suvorov moisesta tuumaisi, jos eläisi? Hän oli nopean toiminnan mies, Venäjän suuri sotasankari ja Kaakkois-Suomen linnoitusketjun rakennuttaja.
Näyttely kertoo Suvorovin elämästä, tärkeimmistä taisteluista ja toiminnasta Suomessa. Näyttelyaineisto koostuu esineistä, maalauksista ja muista kuvista, painetusta ja kerrotusta sanasta ja multimediasta.
– Arvokkainta aineistoa ovat Suvorovin henkilökohtaiset esineet, kertoi näyttelyn projektipäällikkö Päivi Partanen.
Henkilökohtaisiin esineisiin kuuluu muun muassa Suvorovin teepannu. Se muistuttaa entisajan suomalaista kahvipannua. Mieleen tuli arvelu Suvorovin suomalaisista sukujuurista.
Suvorov-museon tutkija Valeri Lukin esitteli teepannun kuitenkin esimerkkinä Suvorovin elämäntavoista.
– Hän eli spartalaista elämää, vaikka hänellä oli rahaa.
VITRIINEISSÄ olevat univormut kertovat, että 1700-luvun sodankäynnissä myös koreiltiin, vaikka raakaa meininkiä Suvorovin johtamat taistelut varmasti olivat.
Niistä yksi käytiin syyskuussa 1789 Rymnik-joella nykyisessä Romaniassa. Siellä Venäjän ja Itävallan yhdistyneet 25 000 joukot löivät Turkin 100 000 miehen armeijan.
Näyttelyssä tätä suurta taistelua havainnollistavat pienet tinasotilaat. Suvorov-museon edustajat pistivät niitä perjantaina ruotuun.
Näyttelyn vitriinissä on tinasotilasryhmä, joka vieraili avaruudessa vuonna 1991.
ESILLÄ on myös Suvorovin rakennuttaman Kukonharjun kanavan alueen maaperästä kaivettuja arkeologisia löytöjä.
– Niistä voi päätellä jotain elämästä kanavalla siihen aikaan, Päivi Partanen totesi.
Ruokolahden ja Puumalan rajamaille kaivetun kanavan vartijat eivät näköjään 1700-luvun lopulla ihan askeesissa eläneet. Esillä on muun muassa kristallikruunun palanen.
Sulkavan Telataipaleen kanavan tutkimuksiin näyttelyvieras voi tutustua sukellusvideon avulla.
MUSEOON on rakennettu myös musta huone, joka on ikään kuin Suvorovin mausoleumi. Siellä on hänen kuolinnaamionsa.
Mustan huoneen seinälle heijastetaan Suvorovin sanomisia ja mietelmiä, joita hän kuulemma vuolaasti viljeli.
– En tunne puolustamista, osaan vain hyökätä, hän muun muassa totesi.
Näyttelyssä voi myös kuunnella Suvorovista kertovia juttuja ja katsoa hänestä tehtyä elokuvaa.
SUVOROV-TIETÄMYKSEN kertausharjoituksiin on myynnissä näyttelyjulkaisu. Se sisältää suomalaisten ja venäläisten asiantuntijoiden artikkeleita suomeksi, venäjäksi ja englanniksi.
Näyttelysihteeri Noora Niemi tekee Suvorov-verkkosivustoa, joka jää pysyvästi internettiin.
Näyttely on avoinna syyskuun puoliväliin. Yleisöopastukset järjestetään torstaisin kello 15.
Suvorov-näyttely on jatkoa Etelä-Karjalan museon ja venäläisten museoiden yhteistyölle, jonka viimekesäinen tulos Repin-näyttely saavutti suuren yleisönsuosion. Ennakkokiinnostuksesta päätellen Suvorov-näyttelystäkin tulee suosittu. Sen ovat kuulemma sotahistorian harrastajat kauempaakin jo noteeranneet.
kuvat MIKA STRANDÉN
Kuvatekstit
Aleksander Mitelev Pietarin Suvorov-museosta asetteli tinasotilaita Rymkinin taisteluun.
Larissa Eleskina esitteli Suvorovin ajan sotakalustoa.
Aleksei Belov viimeisteli näyttelyn univormuja esittelevää vitriiniä.