MATTI SAARELA
LAPPEENRANTA. Viljelijöiden halu perustaa tiloilleen suojavyöhykkeitä on lisääntynyt viime vuosina. Etelä-Karjalassa oli viime vuoden loppuun mennessä tehty 128 sopimusta ja Kymenlaaksossa 134 sopimusta.
Etelä-Karjalassa suojavyöhykkeitä oli vuodenvaihteessa yhteensä 295 hehtaaria ja Kymenlaaksossa 475 hehtaaria.
– Suojavyöhykkeitä on alle prosentti peltopinta-alasta, mutta toisaalta ne on keskitetty vesiensuojelullisesti tärkeille aluille. Ne ovat aina vesistön, tai ainakin valtaojan varrella. Kehitys on ollut erittäin myönteistä, ylitarkastaja Jyrki Pitkänen Kaakkois-Suomen TE-keskuksesta sanoo.
Erityisen innokkaasti suojavyöhykkeitä on perustettu Parikkalassa, jossa on tehty yli 40 sopimusta. Pitkäsen mukaan kunnan aktiivisella roolilla on tärkeä merkitys suojavyöhykkeiden perustamisessa.
– Suojavyöhykkeiden perustaminen on monessa tapauksessa viljelijälle myös kilpailukykyinen vaihtoehto, Pitkänen sanoo.
PITKÄSEN mukaan EU:n koko tukibaletti on muuttunut. Viljelijöiden on nyt pakko miettiä jälleen, mikä on se järkevin vaihtoehto. Suojavyöhykkeille maksettavaa enimmäistukea laskettiin juuri 450 eurosta 350 euroon c-alueen kunnissa.
– Saa nähdä, miten tuen alentaminen vaikuttaa esimerkiksi Parikkalassa viljelijöiden haluun perustaa suojavyöhykkeitä. Jatkavatko esimerkiksi Parikkalan reilut 40 sopimuksen tehnyttä viljelijää sopimuksiaan, kun ne tulevat katkolle, Pitkänen sanoo.
Ainakaan toistaiseksi tieto tuen alenemisesta ei ole vaikuttanut suojavyöhyketuen suosioon.
– Voi olla, että tuen aleneminen vaikuttaa jossain määrin kielteisesti, mikä on vanhinko. Juuri c-alueen kunnissa on hyvin tärkeitä vesistöalueita, Pitkänen sanoo.
TUEN alentaminen oli Pitkäsen mukaan Kaakkois-Suomen kannalta huono ratkaisu.
– Tukialuerajat eivät ole oikein mitenkään perusteltavissa., Pitkänen sanoo.
Pitkäsen mukaan nyt on syntynyt tilanne, jossa kahden kunnan rajalla kulkevan vesistön toisella puolella viljelijä saa huomattavasti pienempää tukea kuin toisessa kunnassa asuva naapuri.
– Meille oli iloinen yllätys, että saimme huhtikuussa hyvin hakemuksia ja uusia suojavyöhykesopimuksia tehtiin reilut 40. Uskon, että sama trendi jatkuu, vaikka juuri c-alueella jokainen joutuu varmasti pohtimaan asiaa, hän jatkaa.
VILJELIJÄLLE tuki on korvaus suojavyöhykkeen perustamisesta ja hoidosta. Kuluja viljelijälle syntyy muun muassa suojavyöhykkeen nurmettamisesta ja nurmen tuottaman kasvuston korjaamisesta.
Etelä-Karjalan Maaseutukeskus tarjoaa viljelijöille ilmaista suunnittelua ja neuvontaa, sekä apua erityistukihakemusten täyttöön.
– Me voimme tehdä vielä alkavan syksyn aikana näitä suunnitelmia ensi kevään hakuja varten. Suojavyöhyketukea kuten muitakin EU:n tukia voidaan hakea ensi vuoden huhtikuun loppuun mennessä, maisemanhoidon neuvoja Sanna Ahonen Etelä-Karjalan Maaseutukeskuksesta kertoo.
Ahosen mukaan maatalouden erityisympäristötukiin kuuluvien suojavyöhykkeiden perustamista edistetään Etelä-Karjalassa Suojavyöhykkeet – käytännön vesiensuojelua -hankkeella Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kuntien alueella. Lisäksi Rautjärven ja Parikkalan kuntien alueella toimii Simpelejärvi siistiksi -hanke. Molemmat kampanjat jatkuvat vielä tämän vuoden.
VESA LAITINEN
Kuvateksti
Etelä-Karjalan Maaseutukeskuksen maisemanhoidon neuvoja Sanna Ahonen neuvoo ja opastaa suojavyöhykkeiden suunnittelussa. Juha Tyrisevän tilalla suojavyöhykkeitä on yhteensä 12,5 hehtaaria eli lähes 10 prosenttia 130 hehtaarin tilan pelloista palvelee vesiensuojelua.