Väestön ikääntyminen uhkaa pieniä kuntia Etelä-Karjalassa

Tilastokeskuksen ennusteen mukaan työikäisten osuus Etelä-Karjalassa laskee rajusti. Maakuntajohtaja ja Lappeenrannan kaupunginjohtaja ennakoivat avuksi lisää kuntaliitoksia.

LIISA MAYOW

Väestön ikääntyminen koettelee Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Etelä-Karjalaa maan keskiarvoa kovemmin.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen projektijohtaja Iikko B. Voipio varoittaa, että Etelä-Karjala on vaarassa tyhjentyä työikäisistä.

– Maakunta lähestyy ukkoutumispistettä, ja on vaarassa muuttua lomareservaatiksi.

Voipion mukaan pienet kunnat eivät pysty yksinään varautumaan väestön ikääntymiseen, vaan ratkaisuna on kuntien yhdistäminen. Kunnat eivät hänen mukaansa reagoi ongelmaan tarpeeksi ajoissa.

– Koko Etelä-Karjala voitaisiin yhdistää yhdeksi kunnaksi, Voipio ehdottaa.

Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Timo Puttonen ei sotkisi ennustetta kuntajakoon, mutta myöntää, että pienillä kunnilla voi tulevaisuudessa olla edessä liitoksia.

Maakuntajohtajan mukaan kuntien johdoissa tiedostetaan ongelma. Kunnat hakevat ratkaisua kunta- ja palvelurakenteita uudistavasta Paras-hankkeesta.

Ohjelman on tarkoitus poistaa päällekkäisiä kuntarakenteita, ja se suosii talousvaikeuksissa olevien pienten kuntien liitoksia ja yhteistoimintaa.

Puttosen mukaan kunnat joutuvat tulevaisuudessa taistelemaan erityisesti terveydenhuollon henkilökunnasta.

– Ihmiset liikkuvat työpaikkakehityksen perässä. Etelä-Karjalassa tarvitaan lisää myös keskikokoisia yrityksiä.

Aktiivi-ikäisten eli 15-64-vuotiaiden osuus maakunnan väestöstä uhkaa ennusteen mukaan laskea erityisesti pienissä kunnissa. Rautjärven aktiivi-ikäisistä katoaa lähes puolet.

Ikääntyminen koskettaa myös suurempia kuntia. Imatralta häviää ennusteen mukaan yli neljännes työikäisistä.

Työikäisten määrän laskeminen suhteessa työvoiman ulkopuolella oleviin huonontaa kuntien huoltosuhdetta. Huoltosuhde painuu ennusteen mukaan koko maan keskiarvon alapuolelle koko maakunnassa Lappeenrantaa lukuunottamatta.

Huoltosuhde kuvaa sitä osuutta väestöstä, jonka työlliset joutuvat elättämään.

– Heikko huoltosuhde nostaa myös kunnallisveroprosenttia reippaasti, Iikko B. Voipio varoittaa.

Lappeenrannan kaupunginjohtaja Seppo Miettisen mukaan kuntarakenteeseen puuttuminen ei suoraan ratkaise ikääntymisongelmaa. Miettinen toivoo silti Lappeenrannan ja Joutsenon liitoksen heijastuvan positiivisesti myös muihin kuntiin.

– Selvitysten sijaan pitäisi uskaltaa tehdä rakenteellisia ratkaisuja. Välillä tuntuu, että tässä järjestellään kansituoleja Titanicin kannella, Miettinen myöntää.

Kaupunginjohtaja pitää todennäköisenä, että Lappeenrannan ja Joutsenon muodostamaan kuntaan liittyy aikanaan lisää ympäristön kuntia.

– Kyse on vain vuosiluvusta.

HUOLTOSUHDE

Työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin lukeutuvat työttömät, eläkeläiset, lapset ja omaa kotitaloutta hoitavat, esimerkiksi kotiäidit.

Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja yli 64-vuotiaiden määrän suhde 15–64 -vuotiaiden määrään.

Esimerkiksi pahimpana lamavuotena 1993 sataa työllistä kohti oli 170 ei-työllistä.

Kirjoittaja:
Liisa Mayow