ILPO LESKINEN
LAILA HIRVISAARTA kannattaa hyödyntää myös Lappeenrannan matkailussa. Tätä mieltä ovat Etelä-Saimaan haastattelemat kaupunkilaiset.
Jos kerran Imatra sitä tekee, niin miksei myös Lappeenranta, Ritva Helkilinna sanoo.
LAPPEENRANTAAN saapuu tavan takaa ihmisiä ympäri maata, jotka etsivät ja haluavat nähdä Hirvisaaren kirjojen tapahtumapaikkoja.
Haastateltavien mielestä kysynnälle on luotava tarjontaa. Hirvisaaren kirjojen herättämä kiinnostus Lappeenrantaa kohtaan kannattaa jollain tavoin hyödyntää.
Lappeenrannassa ei ole tarjolla mitään suurempaa. Kaikki uusi, mitä keksitään, on pelkästään hyväksi, Helkilinna sanoo.
AILA PEKARI arvioi, että Hirvisaaren kirjojen tapahtumapaikat voisivat kiinnostaa matkailijoita.
Luulisi kysyntää olevan. Kaikki tällainen on eduksi matkailulle.
Pekarilla on asian suhteen kuitenkin yksi suuri epäilys.
Lappeenrannassa on hävitetty niin paljon vanhaa. Onko täällä oikein mitään jäljellä siitä, mitä Hirvisaaren kirjoissa kerrotaan.
Raatihuone ja Lappeen kirkko vielä ovat. Lehmuksia toki löytyy, mutta niitäkin on keskustassa vähemmän kuin vuosikymmeniä sitten. Valtakatu oli ennen täynnä lehmuksia, Pekari sanoo.
ANNI EERIKÄINEN ei ole lukenut Hirvisaaren kirjoja. Siitä huolimatta hän on sitä mieltä, että kirjojen suosioon kannattaisi Lappeenrannassa tarttua.
Jos ihmiset tulevat Hirvisaaren kirjojen takia Lappeenrantaa katsomaan, niin kyllä se jotenkin pitää hyödyntää.
HIRVISAAREN Lappeenranta-kirjojen henkilöt ja tapahtumapaikat ovat Helkilinnalle omakohtaisesti tuttuja. Hänen isänsä ja olivat armeijassa ja äitikin kasarmialueella töissä.
Vanhemmat kertoivat tarinoita samoista henkilöistä, joita Hirvisaaren Lappeenranta-kirjoissa esiintyy.
Minultakin on kyselty kirjojen henkilöistä ja tapahtumapaikoista.
HELKILINNA on lukenut Hirvisaaren Lappeenranta-kirjat.
Veljen vaimo lukee melkein pelkästään Hirvisaaren kirjoja. Hän on lukenut kaikki. Joka joulu he sopivat, että nyt ei osteta joululahjoja, mutta Hirvisaaren kirjan veljen vaimo ainakin saa lahjaksi.