TUULI OJAKANGAS
LAPPEENRANTA. Etelä-Karjalassa on noin 400 säännöllistä lentoyhteyttä vaativaa työtehtävää. Tehtävät ovat lähinnä kansainvälistä vientikauppaa harjoittavien yritysten myynti- ja tuotekehittelytyötä.
Finavian vuoteen 1980 asti ulottuvien tilastojen mukaan Lappeenrannassa on ajoittaisia vaihteluita lukuunottamatta ollut keskimäärin 50 000 lentomatkustajaa vuodessa. Matkustuskäyttäytyminen ei suuresti ole muuttunut.
Maakuntaan saapuu arviolta saman verran liikematkaajia, kuin sieltä lähtee ulkomaille.
Lentoyhteys on tärkeä suurten teollisuusyritysten ja yliopiston lisäksi Etelä-Karjalan ravitsemus- ja matkailuyrittäjille. Liikematkailijat ovat merkittävä asiakasryhmä.
LAPPEENRANNAN kaupungin, kauppakamarin ja elinkeinoelämän edustajat kokoustivat tiistaina lentokentän jatkosta. Edustettuina olivat muun muassa Imatran seudun kehitysyhtiö, Etelä-Karjalan liitto, Finavia ja UPM.
– Pyrimme aktiivisesti tilanteen nopeaan ratkaisuun, eli siihen, että löytyisi uusi yhtiö lentoliikennettä hoitamaan, kertoo kauppakamarin toimitusjohtaja Mika Peltonen.
KAUPUNGIN ja elinkeinoelämän taloudellista tukeakin lentoliikenteelle kokouksessa pohdittiin, mutta Peltosen mukaan avustusluonteiselle tuelle ei kukaan lämmennyt.
– Tällaisista tuista ei ole hyviä kokemuksia muualla. Avustukset myönnetään yleensä lyhyelle ajalle, joten tuki on lyhytaikaista ja epävarmaa, hän perustelee.
Tuen järjestämistä kuitenkin selvitetään vielä.
– On mentävä EU-tasolle asti selvittämään, mitä tukivaihtoehtoja on, Peltonen sanoo.
Jatkoselvityksen päävastuulliseksi nimetty Lappeenrannan kaupunkiyhtiöiden toimitusjohtaja Tom Hultin tyrmää tukiajatukset.
– Tukien järjestelyyn ei lähdetä. Ne eivät ole toimivia, sillä ne johtavat aina lisätuen tarpeeseen. Nyt etsimme kestävää ratkaisua.
Kokouksessa mukana ollut joukko säilynee selvitys- ja tiedotustyön ytimenä, joskin joukko voi vielä täydentyä matkan varrella.
KANSANEDUSTAJA Reijo Paajanen ei pidä valtion tukea lentokentälle kovinkaan realistisena. Mahdotonta se ei silti ole. Muun muassa Savonlinna ja Varkaus ovat saaneet kentilleen valtiolta avustusta.
Pidemmän päälle tuki ei Paajasenkaan mielestä toiminnan ongelmia ratkaise.
– Kaikki mahdollisuudet on kartoitettava, hän kommentoi Helsinki-Vantaan lentokentältä.
LAPPEENRANNAN lentoaseman päällikkö Petteri Lehti markkinoi asemaa parhaillaan Venäjällä. Pienen lentoaseman markkinoinnissa riittää työtä.
– Olen yllättynyt siitä, kuinka Helsinki-keskeistä Suomen lentobisnes on. Meillä on Helsinki-Vantaan lisäksi 24 muuta lentoasemaa, mutta niitä tunnetaan huonosti.
Pietarissa hän luo suhteita ja kertoo Lappeenrannan lentokentän mahdollisuuksista.
Pietarin lentokentän suuruutta tulisi hänen mielestään käyttää hyväksi. Suurkaupungin toiselta laidalta kentälle kulkemiseen voi helposti kulua pitkäkin aika. Tällöin varteenotettava vaihtoehto olisi suunnata Lappeenrantaan. Tosin rajaliikennettä olisi järjesteltävä uudelleen.
ES-ARKISTO/PEKKA HÖLKKI
Kuvateksti
Lappeenrannan lentokentälle etsitään parhaillaan asiakkaita muun muassa läheisestä Pietarista.