Etelä-Karjalan kunnat keskittävät hankintansa

Kunnat tekevät hankintoja yhteensä noin 200 miljoonalla eurolla vuodessa. Minimitavoite on prosentin säästö eli kaksi miljoonaa euroa. Hankintayksikkö sijoittuu Lappeenrannan kaupungin organisaatioon.

URPO LAANINEN

ETELÄ-KARJALASSA kuntien yhteistyö lisääntyy terveyspiirin kaatumisesta huolimatta. Kunnat aikovat perustaa vuoden 2008 alusta lähtien yhteisen hankintayksikön, joka vastaa keskitetysti niiden noin 200 miljoonan euron vuosittaisista hankinnoista. Summat ja toivotut hyödyt ovat aika isot.

Yhteistyöhön ovat lähdössä maakunnan kaikki muut kunnat paitsi Luumäki. Ne ovat tehneet asiasta periaatepäätökset, mutta perussopimus vaatii vielä kuntakierroksen. Sairaanhoitopiiri ja koulutuskuntayhtymä tulevat mukaan vuoden 2009 alussa.

Maakunnallisten hankintapalvelujen työryhmää vetävä Imatran kehitysjohtaja Jaana Utti sanoo, että tarkoitus on edetä pienin askelin, eivätkä resurssit lisäänny nykyisestä. Hankinnat kilpailutetaan yhdessä sitä mukaa kuin kuntien nykyiset hankintasopimukset umpeutuvat.

– Hankintapalveluyksikkö alkaa vastata kuntien hankinnoista pikkuhiljaa. Jokainen kunta päättää itse, mitkä asiat se haluaa antaa yksikön tehtäväksi yhteishankintoina.

ETELÄ-KARJALAN kuntien 200 miljoonan hankinnoista on 70 miljoonaan euron verran suoraan kilpailutettavia. Luvuissa eivät ole mukana sairaanhoitopiirin ostot.

Hankintayhteistyön tavoitteena on maltillisesti vähintään yhden prosentin hyöty, mutta edut voivat olla paljon isompiakin. Erityisesti pikkukuntien arvioidaan hyötyvän, koska niillä ei ole ollut omaa hankintaorganisaatiota.

– Yksikin prosentti tarkoittaa kahta miljoonaa. Sekin on hyvä säästö.

KUNNAT ovat jo aikaisemmin hankkineet yhdessä perusopetuksen oppikirjoja, kirjastokirjoja, pehmopaperia sekä kunnallisteknisiä muoviputkia ja kaivomateriaaleja.

Jatkossa lista pidentyy muiden muassa polttoöljyillä ja ajoneuvopolttoaineilla, kopiopapereilla, maantiesuolalla, ferrosulfaatilla sekä koulu- ja askartelutarvikkeilla. Myös elintarvikeostot ovat isoja. Jaana Utin mukaan jatkossa kasvavat sosiaali- ja terveysalan palveluostot. Kunnat hyötyvät neuvontapalveluista, kun ne saavat käyttöönsä kilpailutusmallit ja asiantuntijoita.

HANKINTAYKSIKKÖ sijoittuu keskuskuntamallilla Lappeenrannan kaupungin organisaatioon, mutta minne, siitä ei ole vielä hankintapäällikkö Jyrki Mikkolan mukaan päätetty.

Imatran hankintapäällikkö siirtyy Lappeenrantaan. Nykyisin ostoja hoitaa kolme ihmistä. Sen sijaan kaupungin keskusvarasto ja logistiikkatoiminnot pysyvät vielä erillisinä.

– Hankintapalveluyksikössä on kyse kilpailuttamisesta ja sopimushallinnasta. Varastointi ja logistiikka tulevat myöhemmin mukaan.

Jyrki Mikkolan mukaan hankintayhteistyön keskeinen tavoite on prosessien tehostaminen, jotta kunnat eivät perä jälkeen kilpailuta samoja asioita.

– Etelä-Karjalassa on paljon kuntia, joilla ei ole omaa hankintaorganisaatiota. Yhteistyöllä kunnat saavat hankintapalveluja entistä paremmin.

KAI SKYTTÄ

Kuvateksti

Lappeenrannan keskusvaraston työntekijällä Reijo Laitisella on paljon tarjottavaa. Joskus myöhemmin varasto palvelee myös muita kuntia, mutta ei tule osaksi hankintapalveluyksikköä vielä 2008 alussa.

Kirjoittaja:
Urpo Laaninen