Kimmo Tiilikainen taistelee tuulimyllyjen puolesta

Tuore ympäristöministeri kannattaa myös Etelä-Suomen metsien markkinaehtoista suojelua, josta on saatu hyviä kokemuksia.

HEIKKI SOPANEN

Ruokolahtelainen kansanedustaja Kimmo Tiilikainen (kesk.) on kolmatta päivää ympäristöministerinä. Tiilikainen tuuraa äitiyslomalle jäänyttä Paula Lehtomäkeä (kesk.) näillä näkymin puolen vuoden ajan.

Tiilikainen kertoo valmistautuneensa ministeripestiin rakentamalla kalenteria ja tutustumalla ympäristöhallinnon kysymyksiin myös käytännössä eri puolilla maata. Ministerinä työ vaihtelee ruohonjuuritasolta kansainvälisiin kokouspöytiin eri puolilla maailmaa.

– Aion tehdä työtä järkevissä puitteissa, eikä tarkoitus ole polttaa itseä loppuun. Vuorokauden tunnit ovat käyneet vähiin jo kansanedustajana, ja ministeriys tuo ajankäyttöön vain uusia painotuksia.

Tiilikainen määrittelee ympäristöministerin työksi luonnonvarojen käytön ja suojelun yhteensovittamisen ja tasapainottamisen. Hän muistuttaa, että ympäristöasiat eivät ole yhden ministerin show. Ohjenuorana on hallitusohjelman noudattaminen.

TIILIKAISEN kolme tärkeintä teesiä ympäristöministerinä ovat ilmastomuutos, Itämeri ja Etelä-Suomen metsien suojelu.

Suomessa on ollut muutaman vuoden ajan kokeilu, jossa metsänomistajat tarjoavat metsiään suojeluun valtion maksamaa, markkinahintaista korvausta vastaan. Tänä vuonna päättyvä kokeilu on ollut niin menestyksekäs, että Tiilikainen haluaa tehdä siitä vallitsevan käytännön.

Hän sanoo, että vapaaehtoisuus on muuttanut asenteita ja osapuolten intressi on nyt sama.

– Asioita saa paremmin eteenpäin, kun tehdään sellaista, mistä ollaan yhtä mieltä, eikä riidellä sellaisesta, mistä ollaan eri mieltä. Yleispätevä poliittinen ohje muutenkin.

ILMASTOMUUTOSTA ei ministerin mielestä torjuta ydinvoiman lisärakentamisella, eikä sillä ratkaista myöskään energian kulutuksen ongelmaa.

– Tällä hetkellä riittää, että viides voimala valmistuu. Ilmastonmuutokseen ja energiapolitiikkaan saadaan kestäviä ratkaisuja hidastamalla energian kulutuksen kasvua ja kääntämällä se jopa laskuun. Se ei ole mahdotonta vaan välttämätöntä. Ruotsissa siihen on pystytty. Vaikka kansantalous siellä kasvaa, energian kulutus on vakiintunut.

Tiilikainen uskoo, että energian hinnannousu vauhdittaa uusiutuvien tuotantotapojen kehittämistä ja kulutuksen vähentämistä.

– Kun hinta nousee, jokainen säästetty yksikkö on arvokas. Silloin teollisuuden ja tavallisten ihmisten kannattaa investoida energiatehokkuuteen ja energian säästöön. Myös EU:n tavoitteet uusiutuvan energian osuudesta kulutuksessa täytyy pitää mielessä.

Ympäristöministeri luottaa itse tuulimyllyjen voimaan. Hän sanoo, että Suomessa pitää hyödyntää tuulivoimaa muutenkin kuin kehittämällä tuulivoimatekniikkaa muualla käytettäväksi. Tällä hetkellä Suomen tuulivoimatuotanto on noin 100 megawattia.

– Kauppa- ja teollisuusministeriö puhuu tuulivoimatuotannon kaksikymmenkertaistamisesta vuoteen 2020. Teknologiateollisuuden mielestä tuulivoimalla voidaan tuottaa jopa 3 000-3 500 megawattia sähköä. Se vastaa teholtaan jo aika monta ydinvoimalaa, joskin teho tietysti vaihtelee tuulioloista riippuen.

Tiilikainen sanoo, että tuulella tuotettu sähkö pitää saada takuuhintajärjestelmän piiriin. Energiaslangissa puhutaan syöttötariffista.

– Silloin yritys, joka ryhtyy rakentamaan tuulivoimaa, tietää odotettavissa olevan tuottotason. Tuulivoimassa investoinnin osuus on hyvin suuri.

Tiilikainen näkee tuulivoiman myös hyvänä bisneksenä.

– Tuuliteknologia työllistää tällä hetkellä Suomessa noin 3 000 ihmistä. Ala kasvaa maailmalla 20-30 prosentin vuosivauhdilla. Kun lisäämme kotimaan tuulivoiman rakentamista ja käyttöä, avaamme samalla yrityksille tietä maailmanmarkkinoille.

YMPÄRISTÖMINISTERI Tiilikaisen ensimmäinen ulkomaanmatka suuntautuu huomenna Pietariin.

Siellä otetaan käyttöön Pietarin keskisen jätevedenpuhdistamon kemiallinen fosforinpoistolaitos. Myös presidentti Tarja Halonen osallistuu laitoksen käyttöönottoseremonioihin paluumatkallaan Moskovasta. Samalla allekirjoitetaan Pietarin jätevesien puhdistukseen tulevaisuudessa liittyvä puitesopimus.

Tiilikainen sanoo, että uusi puhdistamo tehostaa Pietarin jätevesien puhdistusta. Hyöty näkyy myös Suomen rannikkovesillä, koska veden kiertosuunta Itämeressä on sellainen, että vesi kiertää vastapäivään.

Vaikka Pietarin yhdyskuntajätevedet ja maatalous ovat suuria Itämeren pistekuormittajia, muiden Itämeren valtioiden ei Tiilikaisen mielestä pidä mennä suuremmin neuvomaan, mitä tehdä.

– On luonnollista, että toivomme EU:n ja Venäjän yhteistyöstä koituvan hyötyä Suomen ympäristölle. Meidän onkin kannustettava venäläisiä puhdistamaan jätevetensä mahdollisimman uudenaikaisella tekniikalla. Käsitykseni on, että he ovat myös aikaisempaa halukkaampia parantamaan tilannetta omilla rahoillaan.

Marraskuussa Tiilikainen osallistuu Puolassa Itämeren suojelukomission ministerikokoukseen.

– Siellä pitäisi asetella uusia tavoitteita. Tällä hetkellä palikat ovat vielä vähän levällään, ja ainakin Puolalla ja Venäjällä on varauksia yhteiseen näkemykseen pääsemiseksi.

MINISTERI ja luomuviljelijä Tiilikainen on kestävän kehityksen mies. Hän sanoo, että termiä on helppo hokea, mutta hänellä itsellään on kestävästä kehityksestä selvä määritelmä ja mittarit.

Tiilikaisen mallissa talouskasvun kanssa vastakkain asetetaan materiaalitehokkuus, kemikaali- ja päästökuormitus sekä energiankulutus ja -tehokkuus.

– Jos talouskasvussa onnistutaan saamaan vähemmästä enemmän ja puhtaammalla tekniikalla, ollaan kestävän kehityksen tiellä. Materiaalien ja kemikaalien käyttö on saatu vastaamaan kestävän kehityksen vaatimuksia, mutta energian kulutuksessa ei ole vielä tapahtunut samaa irtautumista, Tiilikainen sanoo.

Etelä-Karjalassa Tiilikaisesta puhuttiin tulevana ministerinä jo 2003 eduskuntavaalien jälkeen, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Viime keväänä Matti Vanhanenkin (kesk.) noteerasi toiselle kaudelle valitun ruokolahtelaisen luomuviljelijän ja kysyi tätä ministerituuraajaksi. Tarjous, jollaisesta ei kieltäydytä.

Tiilikainen osoittaa kiitollisuutensa pääministerille ja puolueen puheenjohtajalle, kun häneltä kysyy, millainen mies se Vanhanen on.

– Vanhanen on vahva, hyvä puheenjohtaja ja vielä parempi pääministeri, Tiilikainen vastaa.

TIILIKAINEN on tehnyt valintoja, jotka eivät ole tavanomaisia. Hän on koulutukseltaan maa- ja metsätieteiden maisteri ja metsänhoitaja. Kravattihommia olisi varmasti löytynyt yliopistosta valmistumisen jälkeen.

Tiilikainen päätti kuitenkin palata lapsuudenmaisemiin Ruokolahdelle ja aloittaa luomuviljelyn.

– Asuinpaikan valinta on yksi tärkeitä asioita elämässä. Minä läksin siitä, että kyllä tekevä töitä löytää, ja onhan niitä löytynyt.

Perheeseen kuuluvat Sirpa-vaimo ja alle kouluikäiset pojat Sampo ja Touko.

Luomuviljelijän tila on ollut hieman kesannolla isännän eduskuntakomennuksesta lähtien.

– Olemme viljelleet myyntiin vihanneksia sen verran, että tuntuma säilyy. Ulkopuolista työvoimaa emme ole käyttäneet. Ennen kansanedustajuutta, aktiivisen puutarhaviljelyn aikaan meillä oli töissä 10-15 ihmistä. Viljelyalaa on vain 4-5 hehtaaria, mutta viljelylajit ovat tuotantointensiivisiä.

ENSIMMÄISIIN eduskuntavaaleihinsa 1995 Tiilikainen osallistui vihreiden sitoutumattomana ehdokkaana. Seuraavissa vaaleissa hän oli siirtynyt keskustaan ja siellä sen jälkeen myös pysynyt.

Tiilikainen sanoo, että hänen ei ole tarvinnut missään vaiheessa vaihtaa mielipiteitään tai näkemyksiään.

– Mies ja ajatukset ovat samat, kanava eri. Minä edustan tiilikaismaista keskustaa.

Tiilikaisen ministeriyden kesto riippuu Paula Lehtomäen päätöksistä. Etelä-Karjalan vinkkelistä voisi toivoa, että Lehtomäki päättää hoitaa toista lastaan, kunnes tämä täyttää kolme vuotta. Poliitikolle niin pitkä aika pois kuvioista lienee kuitenkin mahdottomuus.

MIKA STRANDÉN

Kuvateksti

Ministeri, luomuviljelijä Kimmo Tiilikainen vannoo kestävän kehityksen nimeen.

Kirjoittaja:
Heikki Sopanen