Riitaisa maakunta etsii itseään muita haukkumalla

Etelä-Karjala-instituutti ryhtyi suururakkaan. Se etsii maakunnan identiteettiä seminaarien sarjassa. Itäraja jakaa yhä maakuntaa.

SEIJA HACKMAN

LAPPEENRANTA. Eteläkarjalaisuus määritellään yhä sen kautta, mitä ei olla. Yhtä hanakasti eteläkarjalaiset myös etsivät syyllisiä sen sijaan että raportoisivat onnistumisiaan.

– Mitä heikompi identiteetti, sitä enemmän sitä haetaan negaatioiden kautta, tutkija Pekka Rautio Etelä-Karjala-instituutista toteaa.

Instituutti aloitti torstaina seminaarisarjan, jonka tarkoitus on raapia kokoon maakunnan identiteetin rippeitä. Seminaarin osallistujat olivat sentään melko yhtä mieltä siitä, että vain yhtenäinen maakunta voi nousta tulevaisuuden dynaamisten menestyjien joukkoon.

Pekka Rautio on selvittänyt maakunnan identiteettiä median valossa sodanjälkeisistä ajoista asti. Sinne asti onkin mentävä, jos mieli maakunnan ongelmien juurille.

Rautaesirippu pirstoi aikanaan maakunnan, jonka verisuonet kulkivat Viipuriin. Vieläkään ne eivät ole kasvaneet kunnolla uuteen suuntaan.

Sen jälkeen Etelä-Karjalan asemaa on enemmän tai vähemmän määritellyt suhtautuminen itänaapuriin. Venäjä jakaa maakuntaa yhä. Toisten mielestä se on nyt maakunnan toivo, toisten mielestä vain uhka ja tuntematon tekijä.

Kaupunkineuvos Tauno Moilanen kuuluu niihin, jotka katsovat vakaasti Pietariin. Hän vetosi esimerkkeihin Euroopassa, lähimpänä Helsinki-Tallinna-akseliin.

– Metropolien vaikutus on tunnustettava, sillä ne vetävät toimijoita. Etelä-Karjalassa on keskitytty pelin politiikkaan, jolloin suuret kehityslinjat jäävät näkymättä. Tarvitsemme ikonin, puhetorven ja isoja ajattelijoita. Voimme kyllä töpeksiä kaiken niin, että lentokenttä kasvaa kohta voikukkaa.

Metropolien nimeen vannoivat myös aluekeskusohjelman Aki Keskinen ja maakuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Pekka Ruotsalainen (sd.). Paluumuuttaja Keskisen mielestä Etelä-Karjalassa on jo jämähdetty. Nuoret aistivat sen ja vaihtavat maisemaa.

– Maailma metropolisoituu. Rajan vatvomisen voisi lopettaa, koska sille ei voi mitään. Ongelmat ovat mitä ovat meistä riippumatta, kyse on siitä, miten niihin tartutaan, vetosi Keskinen.

Ruotsalainen oli samaa mieltä.

– Metropolien vaikutus on iso. Rajaa on madallettava ja väylät saatava kuntoon.

Tutkija Pekka Rautio muistutti, että myös henkistä rajaa on madallettava: kulttuurisia eroja ei ole mediassakaan käsitelty tarpeeksi.

Pekka Raution selvitys pohjautuu Etelä-Saimaan maakuntaa koskevaan kirjoitteluun 60 vuoden aikana. Media paitsi kuvaa, myös rakentaa todellisuutta.

Seminaarissa Etelä-Saimaa-lehti sai sekä risuja että ruusuja todellisuuden rakentamisen suhteen.

Tauno Moilanen oli sitä mieltä, että media voi kyllä edistää tai jumittaa asioita. Pekka Ruotsalainen syytti Etelä-Saimaata syyllisten hakemisesta.

– Ensin syypää oli Imatra, viime aikoina myös Taipalsaari ja Luumäki. Ei pidä aina hakea syyllisiä, vaan on annettava arvo kaikille. Kaikki tekevät päätöksiä perusteillaan.

Etelä-Saimaan päätoimittaja Pekka Lakka vakuutti, että nykyinen lehti ei ensisijaisesti vakuuttele tai rakenna identiteettiä.

– Lehden tehtävä on välittää luotettavaa tietoa. Samalla se tietysti muokkaa identiteettiä. Silti voimme pääkirjoitustasolla rohkeasti ajaa asioita, joiden katsomme olevan maakunnalle hyväksi.

Terveyspiiriin kiertyneeseen keskusteluun otti osaa myös Luumäen kunnanjohtaja Paavo Tyrväinen. Hänen mielestään maakuntalehti on merkittävä identiteetin ja yhtenäisyyden luoja.

– Hyvä, että uutiset ovat tasapuolisia eivätkä silittele ketään. Ehkä sosiaali- ja terveyspiiriä olisi kuitenkin pitänyt ajaa toisenlaisilla hevosilla.

l l l

Jaetun maakunnan identiteetti -seminaarisarja jatkuu 18. lokakuuta. Alustajana on silloin professori Kalle Michelsen ja kommentaattorina Etelä-Karjalan karjalaisseurojen piirin puheenjohtaja Pekka Lattu. Tilaisuus on Lappeenrannan ortodoksisessa seurakuntasalissa kello 14-16.

KAI SKYTTÄ

Kuvateksti

Tutkija Pekka Rautio on selvittänyt, miltä maakunnan identiteetti on näyttänyt paikallisessa mediassa. Raution mielestä Etelä-Karjalalla ei ole yhteistä arvopohjaa.

Kirjoittaja:
Seija Hackman