KAISA JUNTUNEN
LAPPEENRANTA. NST:n pelaajat ovat asettaneet itselleen selvän tavoitteen alkavalle kaudelle. Joukkueen on päästävä salibandyliigassa pudotuspeleihin.
Olemme olleet kaksi kautta sarjan välimaastossa, nyt on aika ottaa askel eteenpäin, päävalmentaja Jarkko Rantala sanoo.
Kauden alussa NST:n pakka on harmillisen sekaisin loukkaantumisten vuoksi. Rantala joutuu jännäämään onko joukkueen kokenein pelaaja Aki Seppälä pelikunnossa kauden avausotteluissa viikonloppuna. Myös Lasse Kososen ja Timo Kupsasen mukanaolo on vielä kiikun kaakun.
Meillä on haastava kolmen peli rypäs heti alkuun. Ekat pelit ovat tärkeitä itseluottamuksen kannalta, toteaa Rantala.
Lauantaina NST kohtaa Gunnersin Tampereella.
Meidän päävastustajamme, kuvailee Rantala.
Seuraavana lauantaina NST reissaa sarjan suursuosikin, helsinkiläisen SSV:n vieraaksi. Ensimmäiseen kotipeliinsä NST saa vastaansa toisen mitaliehdokkaan Josban 10. lokakuuta.
RANTALA harmittelee, kun kauteen valmistautuminen meni vähän mönkään kolhujen vuoksi. Harjoitusotteluihin hän ei saanut kasattua kunnon kokoonpanoja. Seitsemästä harjoitusmatsista NST voitti kolme ja hävisi neljä.
Kääntöpuolella nuoret pelaajat saivat paljon vastuuta, Rantala huomauttaa.
Vuoden takaiseen tilanteeseen nähden asiat ovat kuitenkin hyvällä tolalla.
Vuosi sitten meillä oli suuri vaihtuvuus ja joukkue oli täynnä kokemattomia pelaajia. Nyt pelaajat ovat saaneet vuoden lisää kokemusta, ja vain muutama mies on tullut ja mennyt.
Nuori joukkue on edelleen. Sen keski-ikä on 22,5 vuotta.
Aika nuori ja kokematon, rutinoituneita liigapelaajia ei ole muita kuin Seppälän Aki, Rantala kiteyttää.
Rantalalla on sellainen kutina, että porukka on kehittynyt viime kaudesta. Missä mennään, sen näkee kuitenkin vasta sarjapeleissä.
Pelitaidoissamme on kehittämisen varaa, ja jonkun pitäisi tehdä niitä maaleja.
Osumia tarvitaan, sillä salibandy on profiloitunut maalintekopeliksi. Valmentajat ovat miettineet, miksi pelit päättyvät yhä suurinumeroisemmin. Laukausten kovuus ja tarkkuus ovat selvästi kasvaneet, mihin entistä paremmilla mailoilla voi olla vaikutuksensa.
Naapurimaassa Ruotsissa pelityyli on selvästi passiivisempaa. Rantala uskoo, että suomalainen pelitapa on enemmän yleisön mieleen.
Yleisö haluaa nähdä hyökkäysvoittoista ja avointa peliä.
NST:n sisuun Rantala luottaa.
Olemme päättäneet, että emme koskaan luovuta, oli tilanne mikä tahansa. Homma ei saa jäädä yrittämisestä kiinni.
Vahvuutemme on se, että meillä on yhtenäinen joukkue. Pelaajat ovat sitoutuneita ja valmiita kantamaan vastuun toinen toisiaan kohtaan.
SALIBANDYKAUDEN alku vaikuttaa laajalti Rantalan lähipiiriin. Perhe ja ystävät ovat tottuneet suunnittelemaan yhteistä ohjelmaa salibandyliigan peliohjelman mukaan.
Ovat oppineet katsomaan netistä, että milloin meillä on pelejä. Lauantaina on vaimon veljen pojan ristiäiset Heinolassa, ja ne on yritetty aikatauluttaa niin, että ehdin sieltä peliin, Rantala virnistää.
Rantalan koko elämä on kiertynyt tiukasti reikäpallon ympärille. Vaimo Tuuli Rantala löytyi samoista piireistä. Hän pelasi aiemmin NST:n naisjoukkueessa. Esikoispoika Joona syntyi kahdeksan vuotta sitten isän pelimatkalla Helsingissä. Tällä hetkellä perheessä on kolme lasta, joille salibandykentät ja treenisalit ovat toinen koti.
Täällähän nämä lapset pyörivät joukkueen mukana. Kun tyttö syntyi viime syksynä, vaimo sanoi, että tälle lapselle on sitten kielto salibandyhalleille. Mutta siellähän tyttö on jo katsomossa ollut, Rantala naureskelee.
VESA LAITINEN
Kuvateksti
Valmentaja Jarkko Rantala (vas.) on hyvillään siitä, että salivuorot ovat inhimillisempään aikaan kuin aiemmilla kausilla. Kaksi vuotta sitten pelaajat alkoivat olla puhki, kun kaikki treenit loppuivat vasta puoli kymmeneltä illalla. Puolustajat Lasse Hatinen (oik.) ja Ilari Heikkinen malttavat venytellä.
Salibandyliiga
Liigan 14 joukkuetta tahkoavat kaksinkertaisen runkosarjan.
Pudotuspeleihin selviää kahdeksan parasta.
Runkosarjan viimeinen putoaa suoraan 1 divisioonaan.
Sijoille 12 ja 13 jäävät joukkueet karsivat paikoistaan divarin eliitin kanssa.