ANNE KOTIHARJU
Lappeenrannan kaupunginteatterilta, kaupunginorkesterilta ja museotoimelta menevät valtion antamat lisärahat sivu suun. Opetusministeriö korottaa kulttuurilaitosten ensi vuoden valtionosuuksia peräti 24 prosenttia. Lappeenrannalle tuo korotus olisi noin 120 000 euroa. Kahtena seuraavana vuonna on tulossa niin ikään isot korotukset. Kaupunki kuitenkin ohjaa nuo rahat muualle.
Opetusministeriö ilmoittaa seuraavansa rahojen ohjautumista tarkkaan. Jos rahat eivät mene taidelaitoksille, saattaa valtionosuus seuraavana vuonna pienentyä.
– Valtio korottaa henkilötyövuosien yksikköhintaa kolmena vuonna yhteensä 50 miljoonalla eurolla koko maassa. Tämä korjaa syntynyttä vajetta, kun riittäviä korotuksia ei vuosiin ole tehty, selvittää ylitarkastaja Katri Santtila opetusministeriöstä.
Sekä ministeriö että kuntaliitto valmistelevat paimenkirjettä kuntiin, jotka näyttävät käyttävän rahat muihin menoihin, lähinnä opetustoimeen, jonka valtionosuudet taas pienenevät.
– Opetustoimen valtionosuusmuutoksia ei tulisi paikata taiteen veikkausvoittovaroista kulttuuritoimelle osoitetulla rahoituksella. Seuraamme erittäin tarkasti, miten kunnat toimivat. Meneekö se meidän hankkima raha sinne, minne se on tarkoitettu. Vedämme siitä sitten johtopäätökset, jotka vaikuttavat tulevien vuosien rahoituspäätöksiin. Seurantaa varten asetetaan vielä syksyn kuluessa työryhmä.
– Onneksi etenkin isot kaupungit, muun muassa Helsinki, ovat ilmoittaneet, että taidelaitokset saavat nämä rahat sellaisenaan.
Karkeasti arvioituna taidelaitosten tuloista reilu kolmannes tulee valtiolta. Loput tulevat kunnilta ja pieni osa lipputuloina.
LAPPEENRANNAN rahoitusjohtaja Vesa Matikainen kuvaa tilannetta erittäin vaikeaksi.
– Kulttuuri- ja opetustoimen valtionosuudet tulevat meille yhtenä könttänä. Kokonaissumma pienenee ensi vuonna kolmella miljoonalla eurolla, mikä vastaa melkein puolta veroprosenttia. Kulttuuripuolen valtionosuus kasvaa, mutta opetustoimelta viedään paljon enemmän. Kaikille toimialoille on sama budjettiraami, eikä kulttuuritoimea voi kohdella eri tavalla. Korkeintaan jotain pientä sinne voi ehkä kohdentaa.
Koska mikään valtionosuus ei ole korvamerkittyä rahaa, voi kunta käyttää sen minne haluaa. Toimialajohtaja Heikki Timonen ei tämän takia pelkää seurauksia.
– Systeemi on se, että nämä ovat yleiskatteisia valtionapuja. Valtuusto päättää, miten rahat käytetään. Eikä ole kovin kaunista valtioltakaan, että se toisella kädellä antaa ja toisella ottaa.
KULTTUURITOIMEN talouspäällikkö Pirkko Uitti kertoo, että budjettiraamin mukaan menot voivat nousta 3,9 prosenttia. Kulttuurilautakunta esittää, että museotoimen menot voisivat nousta 11 prosenttia, teatterin 7 prosenttia ja orkesterin 9,3 prosenttia.
– Lautakunta esittää kaikkiaan noin 20 000-30 000 euron ylityksiä raamiin, kun valtionosuuskorotus lienee noin 120 000 euroa.Orkesterin intendentti Milko Vesalainen pelkää, että muualle kuin taidelaitoksiin ohjatut korotukset pienentävät seuraavan vuoden valtionosuuksia.
– Se tietäisi orkesterin toiminnan hiipumista. Usko tässä alkaa mennä. Kun nyt vihdoin tuli tämä vuosia odotettu korotus, se meneekin muualle.
ES-ARKISTO/ARI NAKARI
Kuvateksti
Kuka saa teatterille ensi vuonna valtiolta tulevat ylimääräiset 50 000 euroa?