LEENA SALLINEN
Venäläisten ostovoima paisuu kuin Myllymäen kauppakeskus Lappeenrannassa. Se jyllää nyt myös Venäjän keskiluokan lompakossa. Kauppaketjut rynnistävät kilvan Myllymäkeen päästäkseen osille kun keskiluokkalaiset venäläiset vyöryvät ostovoimineen Suomen-matkoille.
Haastetta riittää muuallekin kuin Myllymäkeen, muistuttaa professori Juha Väätänen Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LTY) tuotantotalouden osastolta.
– Miten voidaan vastata venäläisten vaurastumisen tuomaan turismin volyymikasvuun, hän muotoilee haasteen koko Etelä-Karjalalle.
Väätänen kertoo huikeita lukemia Venäjän talouskehityksestä, jota öljyn ja kaasun kallistuminen on siivittänyt jo kahdeksan vuotta.
– Vuodesta 2000 venäläisten keskipalkka on reaalisesti kaksinkertaistunut, ja ostovoima on kasvanut 75 prosenttia Suomeen verrattuna.
Keskipalkka on Venäjällä edelleen vain 300 euroa kuukaudessa, vauraassa Pietarissakin 400 euroa ja rikkaassa Moskovassa 900 euroa kuukaudessa. Keskiarvojen yläpuolella kuitenkin kasvaa Moskovan ja Pietarin uusi keskiluokka, jolla on varaa ja halua humputella, myös Suomessa.
Viime vuonna Suomessa kävi 1,86 miljoonaa venäläistä turistia, tänä vuonna heitä käy ennusteen mukaan jo kaksi miljoonaa.
– On vanhemman polven edustajia, joiden palkka on 700-1 000 euroa kuukaudessa, mutta heillä on yksityistämisen myötä saadut asunnot, Väätänen luonnehtii Suomessa matkailevaa venäläistä keskiluokkaa.
– Nuorella polvella voi Pietarissa olla jo lähtöpalkka 1 000-1 500 euroa. Nuori polvi elää länsimaisesti ja paiskii pitkiä työpäiviä. Kun niiden välillä lähdetään lyhytlomalle Suomeen, rahaa palaa.
Tähän saakka noin puolet Suomessa käyvistä venäläisistä on ollut puhtaasti ostosmatkailijoita. Väätäsen mukaan ostosmatkailu on kuitenkin vähenemässä, koska myös venäläinen vähittäiskauppa pyrkii kiihtyvää tahtia vaurastuvan keskiluokan kukkarolle.
– Elintarvikekauppa pyörii jo hyvin Venäjän hypermarketeissa. Tietyt tuoteryhmät kuten urheiluvälineet ja vaatteet venäläiset haluavat kuitenkin hakea Suomesta.
Täällä kilpailuetuna on Väätäsen mukaan varmuus läntisten tuotemerkkien laadusta.
– Venäläiset kuluttajat pelkäävät saavansa kotimaassaan laadullisesti huonompia länsituotteita ja myös tuoteväärennöksiä.
Tuontitavara on Venäjällä myös vielä usein kalliimpaa kuin vastaavat tuotteet Suomessa, ja taxfree pudottaa Suomen hinnasta vielä reilut kymmenen prosenttia.
Venäläisten tuotteiden hinta on Venäjällä puolet vastaavan suomalaisen tuotteen hinnasta, ja Väätäsen mukaan venäläiset suosivat omiaan, jos niitä on tarjolla. Myös länsitavaran hinta laskee Venäjällä kun myynnin volyymit kasvavat.
– Venäjältä puuttuvat esimerkiksi keskiluokkaiset vaateliikkeet. Siellä on bisnesrakoa Seppälälle, Lindexille ja vastaaville liikkeille, Väätänen sanoo.
Tähän bisnesrakoon tähyilevät todennäköisesti myös Lappeenrannan Myllymäkeen nyt asemoituneet kauppaketjut.
– Yrityksillä rajan pinnassa toimiminen on oppimisprosessi, jos ne pyrkivät Venäjälle. Täällä vähittäiskauppaketjut saavat kullanarvoista tietoa venäläisten kulutuskäyttäytymisestä ja oppivat säätämään sortimenttia venäläisten asiakkaiden tarpeisiin, Väätänen sanoo.
Hän ei kuitenkaan povaa nopeasti nousseelle Myllymäen kauppakeskukselle yhtä nopeaa laskua. Venäläisten turistien kokonaisvolyymin kasvusta riittää hänen mukaansa vielä pitkään myös ostosten tekijöitä.
Valtavirta venäläisturismista on Etelä-Karjalassa kuitenkin vastedes matkailua. Alalla pitäisi Väätäsen mukaan äkkiä tarttua tilaisuuteen.
– Matkailussa ollaan sillä kynnyksellä, että jos täällä ei ala kohta tapahtua, venäläiset ryhtyvät itse toimiin.
SEPPO RAUTIOVAARA
Kuvateksti
Rajan läheisyys on tärkeä syy suurten kauppaketjujen tuloon Lappeenrannan Myllymäen kauppakeskukseen.