ILPO LESKINEN
LAPPEENRANTA. Hammassairaudet olivat Lappeenrannan seudulla huomattavan yleisiä 1500-1700-luvuilla. Tämä käy ilmi, kun Linnoituksessa kevätkesällä tehtyjen kaivausten löytöjä on analysoitu.
Luututkija, arkeologi Kati Salo johti Museoviraston kaivauksia, joissa tutkittiin yleisö-wc:n viemärityömaalta löytyneitä hautoja, entisen Lappeen kirkon kupeessa.
– Hammashygienia oli puutteellista, jos sellaista ylipäätään oli. Tai sitten ravinto oli hiilihydraattipitoista eli aiheutti reikiintymistä, Salo sanoo.
KAIVAUKSISSA löytyi 25 hautausta, joiden arvioidaan ajoittuvan 1500-luvun puolivälistä vuoteen 1790. Haudatut olivat kaikenikäisiä.
Hampaita löydettiin 15 vainajalta. Hampaista löytyi Salon mukaan yhtä ja toista vaivaa.
– Reikiä löytyi 11 vainajan hampaista eli melkein kaikilta aikuisilta. Hammaskiveä löytyi kymmeneltä.
– Kymmenen aikuista oli menettänyt yhden tai useamman hampaan ennen kuolemaansa.
– Kuudella vainajalla oli leukaluuhun asti edennyt tulehduspesäke. Kahdella oli huomattava leukaluun vetäytymä, joka aiheuttaa vihlontaa, Salo selostaa.
Salo on tutkinut Porvoosta samanlaista aineistoa. Hänen arvionsa mukaan lappeelaisten hampaat ovat huonokuntoisempia kuin porvoolaisten.
– Lappeenrantalaisilla näytti olevan runsaasti reikiä hampaissaan, porvoolaisilla ei niinkään.
PIIPUNPOLTTAMISEN aiheuttamia hammaskulumia Salo löysi kolmelta vainajalta: yhdeltä naiselta ja kahdelta mieheltä. Tupakka tuli Suomeen 1600-luvun puolivälissä.
Miesten pituudeksi Salo arvioi 160-172 senttiä, naisten pituudeksi 153-167 senttiä.
Myös erilaiset nivelsairaudet olivat muinoin yleisiä.
– Nivelmuutoksia löytyi 11 vainajalta, erityisesti rinta- ja lannenikamissa. Osa voi olla iän aiheuttamia, osa voi liittyä nivelsairauteen. Neljällä vainajalla oli lonkkanivelissä muutoksia.
PUUTOSTAUTEJA Salo myös havaitsi. Kuumetaudin tai aliravitsemuksen aiheuttamaa hampaiden vajaakehitystä eli kiillehypoplasiaa löytyi viideltä vainajalta.
Yhdellä 10-14-vuoden iässä kuolleelta löytyi kiillehypoplasian lisäksi myös riisitauti. Yhdellä alle 7-vuotiaana kuolleella oli merkkejä raudanpuuteanemiasta.
SALO ON ETSINYT ja myös löytänyt historiankirjoista tietoja 1550-1790-luvun oloista Lappeenrannan seuduilta. Hän on hakenut oheistietoa luuanalyysiensä tueksi.
– Vuonna 1680 on tehty valitus, että viipurilaiset ostivat ruokaa suoraan maalaisilta eikä ruokaa riittänyt Lappeenrannan torille.
Katovuosia on Lappeenrannassa ollut vuosina 1695-97, 1700-luvullakin joka vuosikymmenellä. Pahimmat katovuodet olivat 1740 ja 1750.
– Viipurilaiset haukkuivat Lappeenrantaa nälkäkaupungiksi. Tästä on vuosilta 1654 ja 1659 raastuvanoikeuden pöytäkirjoja, joissa kunnianloukkauksia on käsitelty.
KAIVAUKSISSA löytyi kuusi rahaa 1500-1700-luvuilta.
Yksi oli venäläinen tipparaha 1500-1600-luvun vaihteesta, mahdollisesti Iivana Julman ajalta. Raha löytyi haudasta.
Muut rahat löytyivät Salon mukaan täyttömaasta, kuten kolme neljäsosaäyrin kolikkoa kuningatar Kristiinan ajalta eli 1630-1660-luvulta.
Juhani III:n ajalta eli vuodelta 1573 löytyi hopeinen kahden äyrin kolikko. Lisäksi löytyi yksi kuparinen äyri vuosilta 1719-26.
LAPPEEN kirkko siirtyi 1500-luvun aikana Kauskilasta Linnoitukseen. Kirkon ympärillä oli hautausmaa, johon Salon tutkimat hautaukset liittyvät.
Linnoituksen kirkko paloi 1790, jonka jälkeen rakennettiin nykyinen Lappeen kirkko.