Sammonlahden kuntoilukeskuksen käyttömenot aiotaan pitää kurissa

Vaikka nimi muuttui uimahallista kuntoilu- ja monitoimikeskukseksi, rakennusta ei olla laajentamassa neliöiltään eikä kustannuksiltaan. Muulle kuntoilulle aiotaan lohkaista tilaa allasosastosta.

HEIKKI SOPANEN

LAPPEENRANTA. Sammonlahteen suunniteltavan kuntoilu- ja monitoimikeskuksen kustannukset aiotaan pitää kurissa. Vaikka rakennuksen nimi muuttui Lappeenrannan kaupunginhallituksen budjettikäsittelyssä marraskuussa pelkästä uimahallista monitoimikeskukseksi, se ei poliitikkojen mukaan tarkoita rakennusneliöiden saati kustannusten kasvattamista.

– Kaupunginhallitus ohjeisti, että hallin kustannusarvio ei saa nousta eikä rakennuksen koko kasvaa kesällä julkistetuista luvuista, uimahallin ohjaustoimikunnan ja kaupunginhallituksen jäsen Ari Torniainen (kesk.) kertoo.

Toimikuntaan kuuluneet kaupunginhallituksen jäsenet Raimo Paalanen (sd.) ja Ilpo Hakula (kok.) vahvistavat Torniaisen linjauksen.

– Hallia ei edes voi laajentaa, jos se rakennetaan nyt suunniteltuun paikkaan liikekeskuksen yhteyteen. Siitä tulisi epärealistinen, Paalanen sanoo.

– Hallin ulkomitat ja hinta on lyöty lukkoon. Harrastustilaa muulle kuin uinnille otetaan seinien sisältä, esimerkiksi allasosaston neliöistä, Hakula tarkentaa.

HALLI tai monitoimikeskus on suunnitelmana vielä raakile. Sen suunnitteluun on myönnetty vuosille 2008-2009 yhteensä 200 000 euroa. Rakentamisen on määrä alkaa keväällä 2009, ja valmis halli olisi kesän 2010 kynnyksellä.

Ohjaustoimikunnan kesäkuussa julkistamassa suunnitteluraportissa uimahallin huonealaksi oli määritelty 2 800 neliötä ja rakentamiskustannuksiksi 6,9 miljoonaa euroa ilman arvonlisäveroa. Käyttökustannusten on arveltu bruttona nousevan toimikunnan kaavailemassa hallissa 500 000-700 000 euroon vuodessa.

Toimikunnan käsitellessä halliasiaa esillä on ollut suurempiakin, yli miljoonan euron meneviä käyttökustannuslukuja. Ne ovat kuitenkin olleet vain vertailutietoja uimahalleista, jotka ovat selvästi suurempia kuin Sammonlahteen suunniteltava halli.

Lappeenrannan liikuntatoimenjohtaja Ilkka Oksman oli toimikunnassa virkansa puolesta. Hän sanoo, että käyttökustannukset riippuvat täysin neliöiden, kuutioiden ja allastilojen määrästä sekä saunojen koosta.

– Uusien, 2000-luvulla rakennettujen uimahallien käyttökustannukset pyörivät 500 000-1 000 000 euron välillä. Sammonlahden hallin käyttökustannukset asettuvat hyvinkin keskihinnan paikkeille. Mitä suurempi halli, sitä suuremmat kustannukset.

Uimahallien lipputuloilla kerätään karkeasti kolmannes niiden käyttömenoista. Sekä Lappeenrannan että Lauritsalan uimahallien nettomenot ovat vuosittain noin 400 000 euroa. Lappeenrannan hallissa käy 135 000 ja Lauritsalassa 66 000 ihmistä vuodessa.

SAMMONLAHDEN hallin kävijämäärä ja lipputulot selviävät, kun halli on valmis ja otetaan käyttöön. Raimo Paalanen arvelee, että kävijämäärä asettuu 60 000-100 000 kävijän välille.

Sammonlahden uimahallin tarpeellisuudesta on kinasteltu. Vastustajat sanovat, ettei kahteen muuhunkaan halliin riitä kävijöitä. Jotkut rakentaisivat mieluummin suuren maakuntahallin kuin hukkainvestointina pitämänsä Sammonlahden hallin.

Puolustajat, joihin myös toimikunnan jäsenet kuuluvat, pitävät Sammonlahden hallia hyvin tarpeellisena läntisen kaupungin kehityksen, viihtyvyyden ja jopa yhteisöllisyyden kannalta.

– Ihmetyttää, mitä hankkeelle meinasi välillä tapahtua. Halli on ollut kaupungin rakennusjärjestyksessä jo vuosikausia. Sen sijoittaminen liikekeskuksen yhteyteen vireyttää myös liike-elämää, Paalanen sanoo.

Ilpo Hakula lyttää uimahallin vastustajat sanomalla, että maakunnallinen suurhalli kulkee omaa latuaan.

– Sammonlahden hallista ei tehdä mitään monumenttia vaan arkeen ankkuroituva monikäyttöhalli läntisen Lappeenrannan asukkaille.

Kuntoilu- ja monitoimikeskuksen tilaohjelman tarkistus ja rakennuksen tarkempi suunnittelu alkavat vuodenvaihteen jälkeen. Sen tekee joko aiempi tai uusi, laajempi toimikunta.

Kirjoittaja:
Heikki Sopanen