JYRKI NUOTTIMÄKI
ETELÄ-KARJALAN väkimäärä vähenee edelleen. Tilastokeskuksen vuoden lopun väestöarvion mukaan maakunnassa on asukkaita 134 676 henkilöä, mikä on 579 asukasta vähemmän edellisvuoteen verrattuna.
Lappeenrannan väkiluku kasvoi 236 henkilöllä ja Taipalsaarella viidellä, mutta kaikissa muissa kunnissa väkiluku on vähentynyt.
Jo vuosia hiipuvaa väestökehitystä seuranneet asiantuntijat osaavat luetella syitä ilmiölle ja löytävät jopa keinoja suunnan muuttamiseksi, mutta niiden toteuttamista pidetään vaikeana tehtävänä eripuraisessa maakunnassa.
ETELÄ-KARJALAN kehitystä Taipalsaaren kesäasukkaana seuraava Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen projektijohtaja Iikko B. Voipio pitää maakunnan eteenpäin menon esteenä asenteita.
– Sotien jälkeen eteläkarjalaiset torjuivat ponnekkaasti viipurilaisten muuton alueelle. Samaa tunnetilaa on havaittavissa edelleen. Nurkkakuntaisuus estää yhteen hiileen puhaltamista, kun ajatellaan, ettei naapuri vaan pääse hyötymään mistään, Voipio maalailee maakunnan mentaliteettia.
Voipion mielestä negatiivisuus pitäisi kääntää positiivisuudeksi, mutta se vaatii rankkoja toimenpiteitä kuntien yhteistyöltä.
– Nurkkakuntaisuus ei kanna pitkälle, koska rahat loppuvat. Siellä on tällä kehityksellä pian kuntia, jotka saavat valtaosan verotuloistaan eläkeläisiltä, Voipio lukee tilastoja.
Yhteistyötä saman suuntaisesti pohtii myös Lappeenrannan kaupunginjohtaja Seppo Miettinen.
– Maakunnassa keskitytään epäolennaisuuksiin ja keskinäiseen kilpailuun, kun pitäisi saada hyvällä yhteistyöllä väestömäärä kasvuun. Siitä tulevaisuutemme suunta riippuu, Miettinen sanoo.
Hän ei pidä Lappeenrannan menestymistä tässä asiassa olennaisena, vaan koko maakunnan kehitys on käännettävä. Siihen toki tarvitaan Miettisen mukaan nykyistä tehokkaampia ratkaisuja myös elinkeinopolitiikassa.
SUHTEELLISESTI eniten väkiluvun muutos koetteli Ruokolahtea, jossa muutos oli miinuksella 2,6 prosenttia. Koko Imatran seutukunta kärsi menetyksiä eniten. Valtaosa maakunnan väestökadosta eli 546 asukkaan vähennys tulee Imatran alueen kunnista.
Ruokolahden kunnanjohtaja Vesa Jäppinen löytää väen vähenemiseen yhden syyn syntyneiden ja kuolleiden suhteesta, joka on monessa kunnassa yhden suhde kahteen. Se ei ole hänen mielestään kuitenkaan olennaisin tekijä – ei Ruokolahden eikä koko maakunnan väestökehityksen osalta.
– Huolestuttavaa on se, että meillä ei ole tarjota riittävästi työpaikkoja koulutuksesta valmistuville nuorille aikuisille.
– Houkuttelevat asuinympäristöt eivät riitä. Jäppisen mukaan pysyvää ja kestävää väestökehitystä maakunta saa vain uusien työpaikkojen kautta.