SEIJA HACKMAN
Kaukaan sellukuorimon kuraisella pihalla jyristää jättimäinen kaksikourainen työkone. Kourat kurottavat korkeuksiin puunrunkoja kuin pahaisia tulitikkuja.
Yhden kurottajatrukin ohjaimissa istuu Toni Vepsä. Hän huolehtii osaltaan siitä, että sellunkeittäjillä riittää aineksia soppaansa.
Mörkömäinen kurottaja pysyy hyvin hallinnassa, vaikka Vepsä on tehnyt työtä vasta pari viikkoa.
– Nappeja vain painellaan, Vepsä kertoo.
Nappeja painelemalla eivät toimineet Vepsän entiset työkoneet, Lokomon vuonna 1969 rakentama C600-veturi ja Valmetin 70-luvun sisarukset Move 66 ja Move 67.
– Niille piti antautua, Vepsä kuvaa.
Viikko ennen joulua toteutui Kaukaan tehtaiden viimeisin ulkoistus: yhtiön raideliikenne annettiin VR-Cargolle. Veturit jäivät virattomiksi. Kuljettajista yksi jäi eläkkeelle, kymmenen hajaantui tehtaalle muihin töihin.
– Joka ainoa olisi halunnut jäädä entisiin hommiin, Toni Vepsä sanoo.
Vepsä tuli Kaukaalle ensi kertaa kesätöihin 20 vuotta sitten. 12 vuotta sitten hänet koulutettiin oppisopimuksella veturinkuljettajaksi.
Kaukas ei pyörisi päivääkään ilman vetureita. Alueella on 20 kilometriä junarataa. Raaka-aineita tulee ja tuotannosta valtaosa lähtee maailmalle veturien kiskomana.
C600 ja Movet ovat kuskanneet eräänkin vaunun raakapuuta, haketta, paperia, sellua, talkkia, kemikaaleja ja ties mitä tehtaan laitosten ja Lauritsalan aseman välillä.
Veturityö oli Toni Vepsälle mieluista.
– Vapaa työ, jossa sai liikkua koko tehdasalueella ja sai liikuntaa itsekin.
Myös haastetta riitti. Joskus perässä voi olla kymmeniä vaunuja. Tehdasalue nousee jyrkästi Saimaan rannasta. Mäkeä ei voi valloittaa hevosvoimilla, vaan viisaudella.
Vepsän aikana kelit estivät Kaukaan junia kulkemasta vain kerran. Toissa marraskuun lumimyräkkä jätti veturit mottiin kahdeksi päiväksi.
Suurimpia iloja veturityössä oli oma porukka.
– Parhaimpia työryhmiä, mihin olen kuulunut. Olisin voinut jatkaa eläkkeelle siellä, mutta työnantaja päätti toisin, Vepsä sanoo haikeutta äänessään.
Ryhmä hitsautui kiinteäksi siksikin, että raideliikenteeseen ei noin vain oteta edes sijaisia. Porukka järjesti itse lomansa ja tuurasi toinen toistaan. Sosiaalitila oli omaa valtakuntaa.
– Nyt sekin meni VR:n porukalle.
Viime töikseen Kaukaan veturimiehet opastivat seuraajiaan alueen saloihin.
– Alkuun oltiin sitä mieltä, että ei auteta, mutta ihmeesti niitä vaan neuvottiin, Vepsä toteaa.
Eivätkähän tulijat ole syypäitä Kaukaan päätöksiin. Päättäjien aivoituksia veturiporukka ihmettelee.
– On se hölmöä, kun työt eivät edes vähene, mutta silti ulkoistetaan. Sama työ, mutta eri firman mies.
Eniten silti ihmetyttää työnantajan tapa kertoa muutoksista. Asiaa veivattiin vuoden 2005 työsulusta lähtien. Välillä miehet luulivat, että tulee lähtö uuden firman leipiin, kunnes VR-Cargo ilmoitti, ettei se tarvitse miehistöä.
– Sitten ihmeteltiin kauan, että saadaanko lopputili. Mietittiin jo, pitäisikö alkaa etsiä muuta, mutta ajateltiin, että työnantajan velvollisuus on kertoa jotakin.
Vasta viime kesälomien jälkeen tuli varma tieto, että töitä löytyy. Sitä ei vielä kerrottu, mistä. Toni Vepsä sai tietää uuden työnsä joulukuun alussa.
Pitkä epävarmuus koetteli.
– Henkisesti vainoaa, kun odotat ja odotat, että annetaanko tikkaria, ja jos annetaan, vedetäänkö viime tipassa pois.
Toni Vepsän työtakin rinnuksissa on Kaukas rakennus- ja kuljetuspalvelun nimikyltti. Sellaistakaan ei ole ollut olemassa vuosiin. Ulkoistaminen on lyönyt hajalle monta työporukkaa.
Kuulu Kaukas-henki on Vepsän mielestä kaluttu henkihieveriin jo aiemmin, siinä vaiheessa kun konserni kasvoi globaaleihin mittoihin, kauas kurottajakuskien ulottumattomiin.