SANNI HAIKARAINEN
Ihana kamala naapurimaa. Venäläisten kiinnostus suomalaisia kiinteistöjä kohtaan yltyi. Kesäkuussa venäläisten arvioitiin omistavan Etelä-Karjalasta noin 350 kiinteistöä.
Venäläissijoittajat ostivat vuonna 2007 lomakeskus Saimaanrannan Taipalsaarelta, matkailuhotelli Karjalan Lomahovin Parikkalasta sekä Härskiän hovin ja Villa Helmen Ruokolahdelta. Ruokolahtelainen kunnanvaltuutettu Suna Kymäläinen (sd.) kokosi internetissä adressin ulkomaalaisten kiinteistönomistusten rajoittamiseksi.
Raja-asemilla tuskailtiin, kun Venäjä tiukensi viisumien valvontaa. Myös vuosiviisumien saaminen konsulaatista tökki.
Jotkut suivaantuivat Lappeenrannan teknillisen yliopiston venäläisille opiskelijoille myöntämistä 500 euron kuukausistipendeistä. Myös venäläisille kännykkäoperaattoreille vihoiteltiin. Suomen puolelle ulottuvat signaalit aiheuttivat isoja puhelinlaskuja imatralaisille.
Rekkajonot venyivät joulun alla ennätyslukemiin.
Eläimellistä menoa. Maakunnan ykköseläin vuonna 2007 oli susi. Sudet raatelivat koiria ja lampaita muun muassa Ruokolahdella, Luumäellä, Lappeenrannassa ja Ylämaalla. Joitakin häirikkösusia hävitettiin ampumalla.
Kanahaukat käyttäytyivät oudosti helmikuussa Imatralla, Taavetissa ja Lappeenrannassa. Niiden epäiltiin seonneen pakkasista. Helmikuussa Lappeenrannasta löytyi myös neljä jäätynyttä kilpikonnaa. Asiasta tehtiin rikosilmoitus.
Punkkirokotteet ostettiin loppuun koko maasta. Ilveksistä tehtiin useita havaintoja Lappeenrannan kaupunkialueella.
Marketin parkkihallissa majaillut naakka nokki ihmisiä Lappeenrannassa kesäkuussa. Heinäkuussa käärme säikytteli puutarhamyymälän henkilökuntaa kaupungin keskustassa.
Syyskuun alussa ohikulkija pelästyi isoa mustaa käärmettä Taipalsaarella. Sen epäiltiin olevan Suomen luontoon kuulumaton kuristajakäärme.
Hurja rakennusvuosi. Rakentamisen liikevaihto kasvoi alkuvuonna Etelä-Karjalassa eniten koko maassa.
Lappeenrannan keskustaan nousi uusi kauppakeskus Galleria, ja Valtakadulle rakennettiin kävelypainotteinen pätkä. Myllymäessä vietettiin uusien liikkeiden avajaisia harva se viikko. Leiriin syntyi maailman suurin Prisma. Kaukaan Voima aloitti biovoimalaitoksen rakennustyöt.
Vuoden aikana tehtiin myös suuria rakennussuunnitelmia.
Rauhan-Tiurun alueelle Joutsenoon aletaan rakentaa yli 100 miljoonan euron kylpylää ja lomakylää ensi keväänä.
Lappeenrannan City- ja Pormestarin-kortteleihin kaavoitettiin uudis- ja täydennysrakentamista. Pormestarin-korttelin uudistukset uhkaavat kaupungin perinteikkäitä elokuvateatterirakennuksia Nuijamiestä ja Kino-Aulaa.
Identiteettikriisi ja riitoja. Maakunnallinen terveyspiiri kaatui Luumäen ja Savitaipaleen kuntien vastustukseen syyskuussa. Myös suunnitelma maakunnallisesta moottorikelkkareitistä kuumensi tunteita.
Takomäen louhoksen räjäytykset raivostuttivat alueen asukkaat Savitaipaleella elokuussa. Energometall Oy joutui aloittamaan teräslevyjen räjäytyshitsauskokeet poliisin avulla, kun kymmenkunta kansalaista ei suostunut poistumaan alueelta turvaetäisyyden päähän.
Lappeenrannassa kiisteltiin muun muassa sataman maailmanpyörän paikasta, ympäristötaiteesta, koulujen välipalojen maksuista, Sammonlahden uimahallisuunnitelmasta ja jätevesien sijoituspaikasta.
Lappeenrannan jäähallissa puhkesi marraskuussa ilmiriita Katri Helenan ja Jari Sillanpään konsertin alkajaisiksi, kun permannolle myytiin liikaa istumapaikkoja.
Menetyksiä. Etelä-Karjala menetti satoja teollisuuden työpaikkoja.
Metsäyhtiö M-real irtisanoi 70 ihmistä Simpeleen tehtaaltaan. Lappeenrannassa Järvi-Suomen Portti päätti lopettaa teurastamonsa ja Polan tehdas sulki ovensa. UPM ilmoitti aikeistaan sulkea tehtaansa Luumäellä.
Finncomm Airlines lopetti reittilennot Lappeenrantaan syyskuun alussa. Lentokenttää uhkasi jo sulkeminen, kunnes Oy Fly Lappeenranta ilmoitti aloittavansa säännöllisen lentoliikenteen Helsinkiin ensi tammikuussa.
Onnettomuuksia ja rikoksia. Tammikuussa venäläinen lohirekka kaatui Valtatie 13:lla Suomenniemellä. Kalat hävisivät tienpientareelta ohikulkijoiden suihin. Lohien hamstraajat syyllistyivät tullirikokseen, mutta tullimaksuja ja veroja karhuttiin kuljetusyhtiöltä.
Maakunnan vuoden murheellisimpia onnettomuuksia olivat maaliskuussa sattuneet avoparin kuolemaan johtanut tasoristeysturma Parikkalassa ja kahden nuoren hengen vaatinut moottoripyöräturma Lappeenrannassa. Joulun alla kaksi veljestä kuoli Savitaipaleella tulipalossa.
Mies ampui entisen vaimonsa ystävän ja haavoitti naista ja itseään Imatran Sienimäessä huhtikuussa. Ampuja kuoli myöhemmin vammoihinsa. Lappeenrannassa kaksi miestä haavoittui ammuskelussa heinäkuussa. Kyseessä oli romanimiesten riita.
Loppukesän puheenaihe olivat insuliinisurmat.
Etelä-Saimaa kertoi 10. elokuuta, että ylöjärveläisen kuntoutuskeskuksen hoitajan epäillään surmanneen kaksi kehitysvammaista myrkyllä. Myöhemmin samaa hoitajaa alettiin epäillä kolmannestakin murhasta ja kahdesta murhan yrityksestä. Uhrien verestä löytyi insuliinia ja morfiinia.
Lokakuussa KRP tutki Honkaharjun sairaalassa Imatralla sattunutta insuliinikuolemaa. Sen taustalta paljastui kuitenkin tahaton sekaannus lääkkeiden jakelussa.
Marraskuussa Suomi järkyttyi Jokelan koulusurmista. Pian tapauksen jälkeen Lauritsalan lukiota uhattiin internetissä. Uhkaus osoittautui perättömäksi.
Joulukuussa seitsemää Joutsenon kunnanvaltuutettua uhattiin tekstiviestein ”venäläisellä ammattilaisella”. Viestillä pyrittiin vaikuttamaan Joutsenon ja Lappeenrannan kuntaliitospäätökseen. Kaupungit päätettiin yhdistää uhkauksesta huolimatta.
Muuta jännää. Salamanisku pimensi televisiot Joutsenon tv-aseman lähetysalueella toukokuun lopulla. Heinäkuun 7. päivä oli vuoden suosituin hääpäivä. Ruokolahden ja Puumalan rajamailta Vuorilammelta löytyi ainutlaatuinen luolamaalaus heinäkuussa.
Enkeliterapeutti Erika Ehn kävi elokuussa Joutsenon hautausmaalla karkottamassa pahoja henkiä. Seurakunta sanoutui irti Ehnin toimista.