HELI KARTTUNEN
LAPPEENRANTA. Ylioppilaskunnan puheenjohtaja tuo opiskelijoiden äänen kuuluville. Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan uusi puheenjohtaja Jerker Brandt pitää tärkeimpinä asioinaan yliopiston uuden rehtorin valintaa ja kunnallisvaaleja. Brandt toimii LTKY:n hallituksen puheenjohtajana vuoden 2008.
Turusta kotoisin oleva Brandt aloitti LTY:n konetekniikan opintonsa neljä vuotta sitten. Viimeiset kaksi vuotta ovat kuitenkin kuluneet opiskelijapolitiikan parissa.
– Olen aina ollut kiinnostunut vuorovaikutuksesta.
Tärkeä rehtorinvaali osuu Brandtin puheenjohtajuuskaudelle. Kevään 2009 lakimuutoksen myötä yliopistot saavat enemmän mahdollisuuksia päättää omasta taloudestaan. Ylioppilaskunta toivoo uudelta rehtorilta nopeaa reagointia muutoksiin.
– Uuden rehtorin rooli on selvästi vaativa, sillä murrosvaiheessa hänen pitää pystyä tekemään tiukkoja ratkaisuja.
Rehtorilta kaivataan myös vuoden 2007 tiedekuntauudistuksen jälkihoitoa. Uudistuksessa yliopisto jakautui teknilliseen, kauppatieteelliseen ja teknillistaloudelliseen tiedekuntaan.
Teknillisen tiedekunnan viiden koulutusohjelman yhdistämisessä on ollut vaikeuksia.
– Rehtorille on haasteena sisäiseen kehittämiseen, että pääsisimme yli osastoajattelusta.
Opiskelijat eivät olleet vielä maanantaina päättäneet ehdokastaan keskiviikon vaaleihin.
Ylioppilaskunta haluaa vaikuttaa myös kunnallisvaaleissa. Ylioppilaskunta toivoo kunnallisen, noin 20 euron terveydenhoitomaksun poistamista lappeenrantalaisilta yliopisto-opiskelijoilta.
Tällä hetkellä ylioppilaskunnan jäsenmaksuun sisältyy ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön 38,50 euron vuosimaksu. Opiskelijat joutuvat kuitenkin maksamaan hoidosta terveyskeskuksessa, jos hoidon tarve osuu YTHS:n aukioloaikojen ulkopuolelle. Maksu ei koske päivystystä.
– Kunnallisen terveydenhoitomaksun poistaminen on yksi kantava kunnallisvaaliteemamme.
Lappeenrannan teknillisen yliopiston suurimpina haasteina Brandt näkee sopeutumisen yliopistolakiin sekä profiloitumisen.
Kansanedustaja Kari Rajamäen (sd.) ehdotusta liittää LTY Itä-Suomen liittoyliopistoon Brandt pitää mielenkiintoisena
– Minua kiinnostaa se, mitä hyötyä siitä olisi kenellekin.
Brandtin mukaan tutkimusyhteistyölle Joensuun ja Kuopion yliopistojen kanssa eri tiedekuntien välillä voisi olla tarvetta.
– Ehkä muutama psykologian kurssi voisi tukea meidän koulumme johtamisopintoja.
LTY on noin 4 400 opiskelijallaan silti riittävän suuri toimimaan tulevaisuudessa myös yksin.
– LTY on pieni, mutta nopealiikkeinen yliopisto, jonka on helpompi reagoida erilaisiin tarpeisiin.
Ulkomaalaisille opiskelijoille tarkoitetut lukukausimaksut vaativat riittävän laadukkaan englanninkielisen perusopetuksen, jota ainakaan tällä hetkellä yliopisto ei Brandtin mukaan pysty tarjoamaan. Ylioppilaskunta tukee maksutonta koulutusta.
– Vaarana on, että maksut tulisivat jossain vaiheessa myös suomalaisille opiskelijoille.
Brandt kertoo, että ruotsalaisen tutkimuksen mukaan lukukausimaksujen tulee olla riittävän suuret, jotta ne kattaisivat perusopetuksen kustannukset.
– Ylioppilaskunta ei sinänsä kannata lukukausimaksuja, mutta tilauskoulutus on suotava kehitysaskel yliopiston varainhankinnassa.