MATTI SAARELA
LAPPEENRANTA. Valmiissa maailmassa ihmiset eivät kaipaa uusia tavaroita vaan elämyksiä. Kulttuuri on uuden luovan talouden käyttövoima.
70 maakunnan kulttuurivaikuttajaa ideoi keskiviikkona Lappeenrannassa uuttaa luovaa taloutta Jaana Utin ja Juha Iso-Ahon vetämässä Inspiroivassa kulttuuriseminaarissa.
Jos inspiroiva kulttuuriseminaari olisi järjestetty 100 vuotta sitten, seminaarin osanottajista ehkä vain Imatran seurakunnan kanttori Johannes Vesterinen olisi edustanut porukassa ammattitaiteilijoita. Tässä mielessä tilanne on Iso-Ahon mielestä muuttunut dramaattisesti viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana.
– Edes läänitaiteilija ei ole enää se ainoa kansankynttilä, joka menee kertomaan maalaisille, mitä taide on. Meillä on täällä Etelä-Karjalassa pilvin pimein ammattitaiteilijoita: kuvataiteilijoita, teatterin ammattilaisia, sirkustaiteilijoita, ammattimuusikoita. Tämä maakunta on pullollaan osaamista, Iso-Aho hehkuttaa.
Iso-Aho on ollut tutkijana mukana Humanistisen ammattikorkeakoulun tutkimusprojektissa, jossa on selvitetty alueellisten kulttuuritapahtumien tuottamista. Tänään torstaina ilmestyvän tutkimuksen Kulttuurituottajan kyydissä löydöksiin kuuluu, että hyvin pienestä projektista voi kasvaa myös kansallisesti ja jopa kansainvälisesti merkittävä kulttuuritapahtuma.
Iso-Aho uskoo vahvasti tähän kulttuurievoluutioon ja mainitsee esimerkkinä Kuhmon kamarimusiikkijuhlat. Hän ei puhu Imatran big band -festivaalista, vaikka myös Imatralla paikallisen suuren orkesterin koulutustapahtumasta on kasvanut parissa vuosikymmenessä maan toiseksi suurin jazz-festivaali, joka tuo Imatralla paljon rahaa ja tarjoaa ihmisille työtä.
– Omia ei täällä Etelä-Karjalassa saa kehua, Iso-Aho perustelee.
Etelä-Karjalassa toimitaan Iso-Ahon mielestä yleensä hyvin pienillä resursseilla. Aikaisemmin Imatran kaupungin kehitysjohtajana toiminut, nykyisin Aspectum Puplicin konsulttina työskentelevä Utti on hieman eri mieltä.
– Meille on maakunnassa laaja kuluttajien joukko, joka käyttää kulttuuripalveluja. Tätä kysyntää tyydyttämään meille on syntynyt ammattikunta, joka pystyy hyödyntämään käytettävissä olevat resurssit erittäin tehokkaasti, Utti uskoo.
Tästä ajatuksesta Utin mukaan lähti myös Inspiroivan kulttuuriseminaarin idea.
– Täällä me mietimme sitä, miten näitä resursseja voitaisiin käyttää entistä tehokkaammin. Miten olemassa olevat vahvuudet saadaan vahvistumaan entisestään, miten me yhdessä olemme enemmän, hän jatkaa.
Kulttuuriväki on Utin mukaan törmännyt tässä asiassa yhteen suomalaiskansalliseen ongelmaan – osaamista on vaikka kuinka paljon, mutta tenkkapoo tulee helposti eteen siinä vaiheessa, kun tämä osaaminen pitäisi saada myytyä tehokkaasti.
– Teimme Juhan Iso-Ahon projektiin liittyen Helsingin matkailumessuilla kyselyn Etelä-Karjalan tapahtumista. Maakunnassa on yli 30 tapahtumaa, joilla on jollakin tapaa vakiintunut asema eli ne on järjestetty vähintään viisi kertaa, hän kertoo.
– Kyselyn perusteella matkailumessuilla käyneet ihmiset tunnistivat tarjotuista vaihtoehdoista vain kolme sellaista tapahtumaa, jotka ovat myös oikeasti olemassa, Utti jatkaa.
Kyselyn tulos on Utin mukaan hälyttävä jo senkin takia, että matkailumessuilla käy jo sinänsä valikoitunut joukko. Messuvieraat ovat ihmisiä, jotka ovat jo lähtökohtaisesti kiinnostuneita oman kotiseutunsa ulkopuolelta löytyvästä kulttuuritarjonnasta.
– Etelä-Karjalassa tehdään älyttömän paljon hyvää kulttuuria, mutta siitä ei kerrota kenellekään ulkopuoliselle. Vuorovaikutus ja viestintä maakunnan ulkopuolelle on heikkoa, Utti kiteyttää.
MARLEENA LIIKKANEN
ES-arkisto/Vesa Laitinen
Kuvateksti
Imatralla osataan kulttuuritapahtumien pitkäjänteinen järjestäminen. Imatralaisilla on kokemusta ja hiljaista tietoa kansainväliset mitat täyttävän yleisötapahtuman järjestämisestä.