ANSSI SILVENNOINEN
LAPPEENRANTA. Lappeenrannan keskustassa nököttää harvinainen näky. Koulukadun varrelta puretun niin kutsutun Mattsonin talon tontti on ollut tyhjillään kaksi vuotta. Lappeenrannan rakennusvillityksen kourat eivät ole ulottuneet keskustan takapihan laitamille.
Valtakadulta Koulukadulle ulottuvan tontin omistaa kiinteistöyhtiö Lappeenrannan Lasilinna, joka etsii parhaillaan sopivaa rakennusyhtiötä kauppoja varten.
Kiinteistöyhtiön hallituksen puheenjohtaja Antti Karvonen kertoo, ettei tontti loju joutomaana enää pitkään.
– Nyt alkaa olla sellainen tilanne, että viimeistään tänä vuonna tapahtuu jotakin meidän puoleltamme. Kyllä se siitä rakentumaan lähtee.
Karvonen tyrmää huhut siitä, että neuvottelut rakennusliikkeiden kanssa olisivat jo käynnissä.
– Minkään näköisiä päätöksiä ei ole olemassa. Toivottavasti asiat etenevät. Jotakin tapahtuu kenties jo lähikuukausina.
– Onhan kyselijöitä riittänyt, mutta niitähän tällaiselle keskustatontille riittää aina, Karvonen sanoo.
Nykyinen kaava sallii tontille rakennusoikeutta 3 900 kerrosneliömetriä, josta Koulukadun varteen on merkitty 1 300 kerrosneliötä sekä 700 kerrosneliötä pihasiipeen. Loput rakennusoikeudesta on käytössä Valtakadun varren talossa.
Paikalle toivotaan lisää rakennusoikeutta, jotta vähintään nelikerroksisen asuinliiketalon rakentaminen olisi mahdollista.
– Nykyinen rakennusoikeus on kolmelle kerrokselle, mutta Koulukadun varren uudet rakennukset ovat olleet sitä korkeampia, Karvonen muistuttaa.
– Lappeenrannan keskusta-alue on yleensäkin sekava rakennettava. Kellään ei tunnu olevan tietoa, että millaista rakentamista sallitaan mihinkin.
Lappeenrannan maankäyttöjohtaja Jussi Salo kertoo kuulleensa, että entisen Mattssonin talon tontille on ollut rakennushalukkuutta.
– En tosin ole aivan varma, että minkälaisia keskusteluja on ollut. Keskusteluja kaupungin kanssa kannattaa kuitenkin käydä, jos kyseisen tontin rakentamisessa halutaan käyttää osayleiskaavan antamia mahdollisuuksia.
Koulukadun linja-autopysäkkien alueelle valmistui hiljattain kaupunkikuvallinen ympäristösuunnitelma. Koulukadun yläpäälle vastaavaa ei vielä ole olemassa.
– Ainakin keskustelu Koulukadun yleissuunnittelun tarpeesta olisi hyvä käynnistää. Suunnitelman tekeminen voisi olla perusteltua, jos Koulukadun varsi alkaa rakentua, Salo sanoo.
Jos joutilaan keskustatontin rakentuminen on ottanut aikansa, Mattssonin talon purku oli sekin tikkuinen operaatio.
Purkujupakan kaikki osapuolet olivat yhtä mieltä siitä, että pahasti ränsistynyt talo piti purkaa. Purkulupa tuli syksyllä 2003, mutta talo katosi katukuvasta vasta vuoden 2006 alussa.
Viivästys johtui kiinteistöyhtiön sisäisestä kinasta, kuinka purettavan talon tontista ja rakennusoikeudesta saatava hyöty jaetaan osakkaiden kesken.
Tällä hetkellä yhtiössä vallitsee yhteisymmärrys siitä, että mitä nopeammin tontti rakentuu, sitä parempi.
– Onhan meillä ollut kaikennäköistä selvittelyä, mutta ne asiat on nyt käsitelty, Karvonen toteaa.