Sosiaali- ja terveysalaa opiskellaan niukoissa tiloissa

Ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan koulutusjohtajan mielestä uusia tiloja ei kannata rakentaa, koska opiskelijamäärät pienenevät tulevaisuudessa.

ANNA ONALI

Lari Kuivalainen, Mira Tiainen ja Santtu Pasanen istuvat pöydän ympärillä tiiviissä ringissä.

Kaikki opiskelevat lähihoitajiksi Etelä-Karjalan ammattiopiston sosiaali- ja terveysyksikössä.

He eivät tunteneet toisiaan vielä silloin, kun opinnot alkoivat viime syksynä.

– Tutustuimme varmaan viikossa. Meidän luokalla on hyvä yhteishenki, kolmikko hymyilee.

Yhteishenki ei pääty luokkahuoneen seinien sisäpuolelle. Luokkatovereiden kanssa vietetään välitunnit ja ruokahetket.

Ruokalassa täytyy nähdä vaivaa, jotta kaveripiiri pysyy koossa.

Ruokasalissa on 125 asiakaspaikkaa, kun ruokailijoita on enimmillään 700.

– Yleensä siellä on vain muutama tuoli vapaana siellä täällä. Silloin täytyy odottaa, että pääsee kavereiden kanssa samaan pöytään, Lari Kuivalainen toteaa.

Opiskelijoiden mielestä istumapaikan löytäminen onkin pahempi ongelma kuin jonottaminen.

Fazer Amican ravintolapäällikkö Heli Heimonen tunnistaa ongelman.

– Vaikka kassat vetäisivät ja jono liikkuisi, tila ei vedä, Heimonen kuvailee.

Tilanahtaus johtuu siitä, että samassa sosiaali- ja terveysyksikössä koulutetaan sekä ammattiopiston että ammattikorkeakoulun opiskelijat.

Koulutuskuntayhtymän omistamassa kiinteistössä on niukalti tilaa, jos kaikki opiskelijat ovat läsnä.

Hoitoalalla on paljon harjoitteluita, jolloin kokonaiset luokat ovat viikkoja poissa koululta.

Mutta ajoittain koulutusyksikkö pullistelee opiskelijoista. Tammikuussa helpotusta ahtaisiin tiloihin haetaan lisäämällä iltaopetuksen määrää.

Ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat tottuneet ilta- ja lauantaiopetukseen jo aiemmin.

Ammattiopiston opiskelijoille iltatunnit sen sijaan ovat uusi asia. Tammikuussa heille järjestetään iltaopetusta kahdella viikolla.

Kuivalainen, Tiainen ja Pasanen suhtautuvat iltaopetukseen avoimesti ja odottavalla mielellä.

– Ei muutama päivä tuota ongelmia, Pasanen arvelee.

Joitain järjestelyjä iltatunnit kuitenkin aiheuttavat. Pasanen asuu Joutsenossa, jonne menee illalla busseja harvakseltaan.

Bussia on joko tyydyttävä odottelemaan tai hommattava oma kyyti.

Ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan koulun koulutusjohtaja Anneli Haapalainen huomauttaa, että iltaopetuksen järjestäminen on tilapäinen ratkaisu.

Tulevaisuudessa opiskelijoiden määrän odotetaan vähenevän. Etelä-Karjalan väestöennuste kertoo, että ikäluokat pienenevät.

Ikäluokan pienentymistä odotellessa uusien tilojen rakentaminen tai vuokraaminen ei ole järkevää.

– Tämä on ennakointia. Tulevina vuosina tilat jäisivät turhiksi, Haapalainen kommentoi.

Nykyisillä tiloilla aiotaan siis pärjätä tulevaisuudessakin. Sosiaali- ja terveysyksikön tilaongelmiin puututaan ensi syksynä remontoimalla niin kutsutut tornitalot.

Opiskelijat toivovat etenkin parannusta luokkien ilmanvaihtoon.

– Täällä on kesällä tosi kuuma ja talvella tosi kylmä, Tiainen toteaa.

– Ilmanvaihdon kapasiteetti ei riitä. Eikä pakkasella kehtaa avata ikkunaa, Kuivalainen jatkaa.

PEKKA HÖLKKI

Kuvateksti

Lari Kuivalainen, Mira Tiainen ja Santtu Pasanen opiskelevat lähihoitajiksi ammattiopistossa. Tulevina viikkoina he osallistuvat ensi kertaa iltaopetukseen. Ohjelmassa on anatomiaa ja fysiologiaa, joka valmistaa kevään harjoitteluun vanhusten vuodeosastolla.

Kirjoittaja:
Anna Onali