Imatran tehtaiden sellukattilaan pannaan yhä enemmän petäjäistä

Kymmenien miljoonien kuitulinjainvestoinnilla vähennetään selluntuotannon riippuvuutta Venäjän tuontipuusta. Muutostyön esisuunnittelun on määrä valmistua kesään mennessä.

TENHO TIILIKAINEN

IMATRA. Stora Enso aikoo jatkossa vähentää Imatran sellutehtaiden riippuvuutta Venäjän tuontipuusta, koivusta. Yhtiö suunnittelee kuitulinjojen muutostyötä, jossa osa koivukuidusta korvataan kotimaisella mäntykuidulla.

Investoinnista keskiviikkona Stora Enson yhtiökokouksessa kertoneen toimitusjohtaja Jouko Karvisen mukaan kyse on strategisesta valinnasta.

– Tavoitteenamme on tulla strategisesti riippumattomaksi Venäjältä Suomeen tuotavasta raakapuusta, Karvinen sanoi.

Suurimmillaan kolmannes Stora Enson käyttämästä puusta on ollut Venäjän tuontipuuta.

STORA ENSON Imatran tehtailla on jo tovin ajan tehty kuitulinjojen muutostyön esisuunnittelua.

Oman vaikeutensa asiaan tuo se, että Imatralla on käytössä niin sanottu sellun jatkuva keitto. Stora Enson Uimaharjun tehtailla Enossa on jo aiemmin korvattu tuontikoivua havukuidulla. Uimaharjussa muutostyö oli siinä mielessä helpompi, että siellä käytössä oli eräkeitto.

– Tavoitteemme on saada esisuunnittelu valmiiksi kesään mennessä. Imatran tehtailla ei ole tarkoitus uusia keittämöitä, vaan jatkuva keitto säilyy edelleen, tulosyksikön johtaja Ari Johansson sanoo.

Stora Enson Imatran tehtaita on pidetty yhtiön lippulaivana. Imatran tehtaat ovat takoneet tulosta kartongilla ja ennen kaikkea nestepakkauksiin soveltuvalla kartongilla.

JOHANSSONIN mukaan muutostyöt eivät muuta lopputuotevalikoimaa. Esisuunnittelun yksi tärkeä selvittelyn aihe onkin se, kuinka paljon koivukuitua voidaan korvata mäntykuidulla nestepakkauskartongin valmistuksessa.

– Kokonaan emme voi koivukuidusta luopua, Johansson sanoo.

Jos Imatran tehtailla tuotettavan sellun määrä ei vähennetä ja ainakin osa sellun valmistuksessa käytettävästä koivusta korvataan männyllä, merkitsee se myös puun käytön kasvua Imatralla.

– Jos sellutonniin tarvitaan koivukuitua neljä kuutiota, niin mäntykuidun tarve on viisi kuutiota, Johansson kertoo.

TOIMITUSJOHTAJA Karvisen mukaan investointipäätös on odotettavissa hyvinkin nopeasti.

– Yhdenkään sellu- ja paperitehdasintegraatin ei tarvinnut leikata tuotantoaan kuitupulan takia vuonna 2007. Odotamme pitävämme nämä tehtaat käynnissä myös vuonna 2008 ja siitä eteenpäin.

– Emme tällä hetkellä ole tehneet päätöksiä pysyvistä sellukapasiteetin vähennyksistä. Jos ehdotetut Venäjän puutullit astuvat ja jäävät voimaan kokonaisuudessaan 2009, meidän täytyy harkita uudelleen vaihtoehtojamme, Karvinen sanoo.

Hänen mukaansa Stora Enson kannalta kompromissi puutulliasiassa olisi hyödyllinen. Kompromississa puutullien ulkopuolelle jäisi nimen omaan koivukuitu.

ES-ARKISTO/PEKKA HÖLKKI

Kuvateksti

Stora Enso aikoo korvata Imatran tehtaillaan Venäjän koivupuuta kotimaisella mäntykuidulla. Koivukuidusta ei kuitenkaan voida kokonaan luopua.

Imatran tehtaat

Stora Enson Imatran tehtaat muodostuvat kahdesta tehdasyksiköstä, Kaukopäästä ja Tainionkoskesta.

Yksiköt työllistävät noin 2 200 henkeä.

Imatran tehtaiden kapasiteetti on yli miljoona tonnia kartonkia ja paperia vuodessa.

Tuotannosta 90 prosenttia menee vientiin.

Imatran tehtailla tuotetaan paperia ja kartonkia. Nestepakkauskartonkeja valmistetaan kaikkiin nestepakkausjärjestelmiin.

Lopputuotteita ovat muun muassa maito- ja mehutölkit. Pakkauskartonkeja käytetään elintarvike-, makeis- ja savukepakkauksiin.

Lähde: Stora Enso

Kirjoittaja:
Tenho Tiilikainen