Rapi sävelsi Rantasaunasamban

Sekakuoro Carpe Diem esittää kevätkonsertissaan Rantasaunasamban ja yhdeksän muuta Pekka Rapin sävellystä. Rapi ihailee Sibeliusta, mutta myöntää kadehtivansa Keski-Euroopan rikasta ja vanhaa musiikkikulttuuria.

ANNA ONALI

LAPPEENRANTA. Miten samba taipuu kuorolauluun? Pekka Rapi päätti kokeilla. Hän rustasi riimit ja tapaili melodian, ja niin syntyi Rantasaunasamba.

Lappeenrantalainen sekakuoro Carpe Diem on laulanut erikoista kappaletta. Rapi on tehnyt parikymmenhenkiselle Carpe Diemille muitakin sävellyksiä ja sovituksia, sommitellut runoista ja melodioista laulelmia. Niistä kymmenen kuullaan tänä perjantaina kuoron kevätkonsertissa.

Rapin määritelmän mukaan Carpe Diem on viihdekuoro, joka esittää kevyttämusiikkia. Kevytmusiikki on kuulijaystävällistä: rytmi, melodia ja harmonia ovat yksinkertaisempia kuin vakavassamusiikissa.

Vakavamusiikki taas on rikkaampaa, monipuolisempaa ja haasteellisempaa kuulijalle.

Rapi säveltää mielellään matka-aiheisia laulemia. Inspiraatiota hän on hakenut Tallinnasta, Madeiralta, Lissabonista ja Portugalista.

Rapiin on kolahtanut etenkin Portugalin Algarve.

– Olen tehnyt lauluja tunnelmallisissa katukahviloissa. Se on kiireetöntä lomailua, Rapi hymyilee.

Keski- ja Etelä-Eurooppa koskettaa Rapia myös katukahviloita syvällisemmällä tasolla. Keski-Euroopassa on sävelletty aistikasta musiikkia jo keskiajalla: siellä on osattu yhdistää nopeat tanssilliset jaksot ja hitaat hymnimäiset osat.

– Mietin usein, miten Euroopassa on tehty keskiajalla niin hienoa musiikkia. Suomessa oli samaan aikaan pelkkä pajupilli, josta tuli yksi ääni.

Rapi myöntää kadehtivansa Keski-ja Etelä-Euroopan vanhaa ja rikasta musiikkikulttuuria siitäkin huolimatta, että hänen suuresti ihailemansa Sibelius on suomalainen.

Vanhan musiikkikulttuuriin lisäksi Rapi ihailee Euroopan kaupunkien vanhoja rakennuksia.

– Meillä vanhan talon purkamisesta tulee hirveä riita. Itse olen vanhan säilyttämisen ja kunnioittamisen kannalla.

Kaikesta huolimatta Suomessa on Rapin mielestä paljon mahdollisuuksia harrastaa musiikkia. Lappeenrantaa hän pitää suorastaan musiikkikaupunkina. Vivahteikkaasta musiikkikulttuurista kertoi esimerkiksi pääsiäiskonsertti Lappeen Marian kirkossa.

– Siellä oli Etelä-Karjalan klassinen kuoro, kaupunginorkesteri ja laulukilpailuissa menestyneitä kilpailijoita. Se oli hienoa.

Kirkoissa Rapi on viettänyt paljon aikaa jo ammatin puolesta. Hän on toiminut kanttorina viimeiset parikymmentä vuotta.

Urkujen soiton hän oppi lähes omin päin. Eero Haimila perehdytti hänet urkujen soittoon muutamalla oppitunnilla. Rapi oppi soittamaan pikakurssin ohjeilla.

Itseoppinut urkuri kiittää soittotaidon nopeasta omaksumisesta taustaansa. Rapin molemmat vanhemmat lauloivat kuorossa, ja Rapi soitti pianolla häämarsseja jo kauan ennen kanttoriksi ryhtymistään.

– Ja onhan laulukin yksi soitin.

l l l

Viihdekuoro Carpe Diemin kevätkonsertti perjantaina 28. maaliskuuta Scandic Hotel Patriassa kello 19.

Seppo Rautiovaara

Kuvateksti

Pekka Rapi kuuntelee paljon Iskelmäradiota, ja yksi hänen suosikeistaan on Matti ja Teppo. 1980-luvun kappaleita Rapi ei tunne. – Jostain syystä se jäi välistä. En kuunnellut silloin ollenkaan iskelmiä.

Kirjoittaja:
Anna Onali