SARI PULLINEN
LAPPEENRANTA. Marjatta Räsänen palasi viime viikolla Ruotsin Boråsista taidemaalari Arne Tegelmanin jalanjäljiltä. Taiteilijan poika Herman Tegelman kertoi Etelä-Karjalan taidemuseon amanuenssille isänsä elämästä ja esitteli tämän maalauksia.
Räsänen huokuu innostusta.
Etsiessäni muutama vuosi sitten Valdemar Pyysiäisen teoksia huomasin, että kodeissa oli myös ihania Tegelmaneja. Halusin tuoda hänet esille. Olen käynyt hillittömän määrän läpi hänen teoksiaan, ja ne inspiroivat niin, että alkaa itselläkin tehdä mieli maalata. Se on oikean taiteen merkki.
Tegelman oli värikäs ja davincimäisen monitaitoinen mies. Hän kehitteli oman ihovoiteen, oli kiinnostunut kemiasta ja arabian kielestä, luki arkkitehtuurikirjoja saksaksi, keksi asiaan kuin asiaan omia virityksiään. Sodassa hän kykeni monimutkaiseen laskutoimitukseen, jonka ansiosta pelastui useiden suomalaissotilaiden henki. Väitetään hänen olleen muukalaislegioonassakin.
Itse hän nimitti itseään värisäveltäjäksi. Lappeenrantalaisille Tegelman oli tuttu näky maalaustelineensä kanssa. Komea mies sai liikanimen Lappeenrannan Casanova.
Taiteilija oli kotikaupungissaan niin suosittu, että hänen maalauksensa vietiin märkinä käsistä.
Hienojakin töitään hän saattoi myydä muutamalla tupakka-askilla. Rahaa ei oikein kertynyt, mutta tuotteliaisuus takasi sen, että hän piti itsensä leivissä, Räsänen kertoo.
Taidenäyttelyä on vaivatonta rakentaa, jos töitä löytyy muiden taidemuseoiden kokoelmista. Arne Tegelmaneja ei ole julkisissa kokoelmissa Suomessa muualla kuin Etelä-Karjalan taidemuseossa nelisenkymmentä kappaletta. Siksi tämän näyttelyn kokoaminen on täysin suuren yleisön varassa.
Amanuenssin onneksi yleisö on osoittautunut hyvin halukkaaksi yhteistyöhön. Kun lehdessä oli ilmoitus Tegelmanien etsinnästä, alkoivat taidemuseon puhelimet soida.
Nyt Räsäsen pöydällä on kaksi paksua mapillista materiaalia, valokuvia ja tietoja yksityisten omistamista maalauksista. Yli 50 osoitetta on hänellä vielä käymättä ja niissä olevat sadat työt näkemättä.
Tauluja on tarjottu Etelä-Karjalan lisäksi muun muassa Jyväskylästä, Kuopiosta ja Helsingistä. Teokset haetaan omistajilta pari viikkoa ennen näyttelyn alkua. Niistä tehdään sopimukset ja määritellään vakuutusarvot. Jokaisen taulun taakse kirjoitetaan omistajan nimi.
Myös taulujen kuljettaminen on suuri ponnistus.
Ruotsissa Tegelman on ollut tunnettu nimi, toisin kuin Suomessa.
Ruotsissa töitä olisi voinut olla satoja. Minun olisi pitänyt muuttaa väliaikaisesti Ruotsiin, jos olisin halunnut ne käydä läpi, Räsänen päivittelee.
Hän tuntee tehtäväkseen tuoda esiin eteläkarjalaisia taiteilijoita ja toivoo, että Tegelmanille kävisi kuin Pyysiäiselle, josta tuli näyttelyn jälkeen valtakunnallisesti kuulu.
Ihmiset, jotka lainaavat teoksia näyttelyyn, tekevät hienoa kulttuurityötä. Hehän eivät saa siitä mitään korvausta. Päinvastoin. Kaikkein pimeimpään vuodenaikaan viemme työt pois heidän seiniltään neljäksi kuukaudeksi.
Ensi marraskuussa Etelä-Karjalan taidemuseossa avautuvaa näyttelyä varten aineistoa ja tietoja on keräilty jo muutaman vuoden.
ARNE TEGELMAN
Syntyi 1907 Lappeella, kuoli 1981 Boråsissa Ruotsissa, missä asui pari viimeistä vuosikymmentään.
Ikuisti kotikaupunkinsa nyt jo kadonneita näkymiä 1940-luvulta 1960-luvun lopulle.
Myös henkilöaiheita ja kuvamuistoja nuoruuden matkoilta eksoottisiin maihin kuten Marokkoon.